kukaan
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Pronomini
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
nominatiivi | kukaan (kenkään) |
(kutkaan) ketkään |
genetiivi | (kunkaan) kenenkään |
(kuidenkaan) (kuittenkaan) keidenkään keittenkään |
partitiivi | (kutakaan) ketään |
(kuitakaan) keitäkään |
akkusatiivi | – | – |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | (kussakaan) kenessäkään |
(kuissakaan) keissäkään |
elatiivi | (kustakaan) kenestäkään |
(kuistakaan) keistäkään |
illatiivi | (kuhunkaan) keneenkään kehenkään |
(kuihinkaan) keihinkään |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | (kullakaan) kenelläkään kelläkään kellään |
(kuillakaan) keilläkään keillään |
ablatiivi | (kultakaan) keneltäkään keltäkään keltään |
(kuiltakaan) keiltäkään |
allatiivi | (kullekaan) kenellekään kellekään |
(kuillekaan) keillekään |
muut | ||
essiivi | (kunakaan) kenenäkään |
(kuinakaan) keinäkään |
translatiivi | (kuksikaan) keneksikään |
(kuiksikaan) keiksikään |
abessiivi | – | – |
instruktiivi | – | – |
komitatiivi | – | – |
kukaan
- (indefiniittinen, kysymyslauseessa) ylipäätään joku (viittaa aina ihmiseen); vahvistavana ilmauksena jos-sanan kanssa
- Tietääkö kukaan, missä se on?
- Matti jos kukaan sen tietää.
- (indefiniittinen, kieltoverbin kanssa) ei yksikään (viittaa aina ihmiseen)
- Kukaan ei tiedä sitä.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkukɑːn/
- tavutus: ku‧kaan
Huomautukset
[muokkaa]- Taivutusmuodot ovat korvaantuneet rinnakkaisen kenkään-pronominin muodoilla (kts. taulukko). Perusmuotoa kenkään käytetään kuitenkin enää erittäin harvoin.
- Pronominilla on myös adverbiaalisia sijamuotoja; instruktiivia käytetään nykykielessä ainoastaan adverbina:
- kuinkaan (monikon instruktiivi)
- kulloinkaan (yksikön temporaali)
- kuitenkaan (monikon kausatiivi)
Käännökset
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- kukaan Kielitoimiston sanakirjassa