krokotiili

Katso artikkeli Krokotiili Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

krokotiili (5)

mokä tahansa järvissä ja joissa, joskus merissäkin, elävä, lähinnä kaloja ja muita vesieläimiä syövä, krokotiilien heimoon (Crocodylidae) kuuluva matelijoiden laji tai sellaisen yksilö
Krokotiilit munivat maalle kuoppaan suuren joukon yleensä kalkkikuorisia munia, jotka kehittyvät auringon lämmössä.

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	krokotiili	krokotiilit
genetiivi	krokotiilin	krokotiilien (krokotiilein)
partitiivi	krokotiilia	krokotiileja
akkusatiivi	krokotiili; krokotiilin	krokotiilit
sisäpaikallissijat
inessiivi	krokotiilissa	krokotiileissa
elatiivi	krokotiilista	krokotiileista
illatiivi	krokotiiliin	krokotiileihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	krokotiililla	krokotiileilla
ablatiivi	krokotiililta	krokotiileilta
allatiivi	krokotiilille	krokotiileille
muut sijamuodot
essiivi	krokotiilina	krokotiileina
translatiivi	krokotiiliksi	krokotiileiksi
abessiivi	krokotiilitta	krokotiileitta
instruktiivi	–	krokotiilein
komitatiivi	–	krokotiileine- omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	krokotiili-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

latinan sanasta crocodilus < muinaiskreikan sanasta κροκόδειλος (krokódeilos) < mahdollisesti sanoista κρόκη (krókē, ’irtokivi’, ’pyöristynyt pikkukivi’) ja δρῖλος (drîlos, ’mato’), joka on typologisesti samankaltainen kuin sanskriitin sana कृकलास (kṛkalāsa, ’lisko’), mikä viittaa liskojen lämmittelyyn auringon lämmittämillä kivillä

1. suurikokoinen matelija