Siirry sisältöön

kota

Wikisanakirjasta
Katso myös: Kota
Wikipedia
Katso artikkeli Kota Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]
Kota

Substantiivi

[muokkaa]

kota (10-F) (monikko kodat)

  1. pienehkö riukujen varaan pingotetusta louteesta tai nahoista tehty paimentolaisten telttamainen asumus, joka puretaan ja siirretään tarvittaessa; myös kahdesta vastakkain laitetusta veneen puolikkaasta ja muusta puutavarasta tehty katos
    Kota on ollut paimentolaiselämää eläneiden saamelaisten perinteinen asumus.
  2. (kasvitiede) se hedelmän, esim. omenan sisällä oleva osa, jossa siemenet kehittyvät

Etymologia

[muokkaa]

(kasvitiede) Elias Lönnrotin käyttöön ottama merkityslaajennus [1]

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkot̪ɑ/, [ˈkʷo̞t̪ɑ̝]
  • tavutus: ko‧ta

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kota kodat
genetiivi kodan kotien
(kotain)
partitiivi kotaa kotia
akkusatiivi kota;
kodan 		kodat
sisäpaikallissijat
inessiivi kodassa kodissa
elatiivi kodasta kodista
illatiivi kotaan kotiin
ulkopaikallissijat
adessiivi kodalla kodilla
ablatiivi kodalta kodilta
allatiivi kodalle kodille
muut sijamuodot
essiivi kotana kotina
translatiivi kodaksi kodiksi
abessiivi kodatta koditta
instruktiivi – kodin
komitatiivi – kotine-
omistusliite
vartalot
vokaalivartalo -
heikko vartalo koda-
vahva vartalo kota-
konsonantti-
vartalo 		-

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

kotahedelmä, kotakuusama, lappalaiskota, nuottakota, pyykkikota, siemenkota

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kota Kielitoimiston sanakirjassa
  • kota Tieteen termipankissa
  • kota Suomen kielen vanhimman sanaston etymologisessa verkkosanakirjassa

Ruotsi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kota yl. (1) (yks. määr. kotan [luo], mon. epämäär. kotor[luo], mon. määr. kotorna [luo])

  1. nikama

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • kota Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Sloveeni

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kóta

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta kot
  2. (taivutusmuoto) kaksikon nominatiivi sanasta kot
  3. (taivutusmuoto) kaksikon akkusatiivi sanasta kot

Viro

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kota

  1. (taivutusmuoto) yksikön genetiivimuoto sanasta kott ('puukenkä, kenkäraja, ronttonen')

Viitteet

[muokkaa]
  1. ↑ Elias Lönnrot, Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran tietopaketti. Raija Majamaa 2007. Viitattu 16.7.2016.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=kota&oldid=4685955”