Siirry sisältöön

kieroilu

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

kieroilu (2)

  1. kieroileminen

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈkie̯roi̯lu/
  • tavutus: kie‧roi‧lu

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi kieroilu kieroilut
genetiivi kieroilun kieroilujen
kieroiluiden
kieroiluitten
partitiivi kieroilua kieroiluita
kieroiluja
akkusatiivi kieroilu;
kieroilun
kieroilut
sisäpaikallissijat
inessiivi kieroilussa kieroiluissa
elatiivi kieroilusta kieroiluista
illatiivi kieroiluun kieroiluihin
ulkopaikallissijat
adessiivi kieroilulla kieroiluilla
ablatiivi kieroilulta kieroiluilta
allatiivi kieroilulle kieroiluille
muut sijamuodot
essiivi kieroiluna kieroiluina
translatiivi kieroiluksi kieroiluiksi
abessiivi kieroilutta kieroiluitta
instruktiivi kieroiluin
komitatiivi kieroiluine-
omistusliite
vartalot
vokaalivartalo kieroilu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Etymologia

[muokkaa]

Käännökset

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]