karjua
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]karjua
- (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta karju
Verbi
[muokkaa]- (myös eläimistä) huutaa matalalla särjetyllä äänellä
- (kuvaannollisesti) puhua hyvin lujalla äänellä ja hyökkäävästi
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑrjuɑˣ/
- tavutus: kar‧ju‧a
Käännökset
[muokkaa]2. puhua hyvin lujalla äänellä ja hyökkäävästi
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Lähikäsitteet
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]- substantiivit: karjuminen, karjunta
- verbit: karjahdella, karjahtaa, karjaista
Aiheesta muualla
[muokkaa]- karjua Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 848 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa