kanto
Ulkoasu
Katso myös: Kanto |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- tyvestä kaadetun tai katkenneen puun tynkä, puunkanto
- Lumisina talvina justeerilla puut jouduttiin kaatamaan pitkään kantoon.
- Monesti tuulenkaadot keikahtavat kantoineen kaikkineen.
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈkɑnt̪o/
- tavutus: kan‧to
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | kanto | kannot |
genetiivi | kannon | kantojen |
partitiivi | kantoa | kantoja |
akkusatiivi | kanto; kannon |
kannot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | kannossa | kannoissa |
elatiivi | kannosta | kannoista |
illatiivi | kantoon | kantoihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | kannolla | kannoilla |
ablatiivi | kannolta | kannoilta |
allatiivi | kannolle | kannoille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | kantona | kantoina |
translatiivi | kannoksi | kannoiksi |
abessiivi | kannotta | kannoitta |
instruktiivi | – | kannoin |
komitatiivi | – | kantoine- omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | - | |
heikko vartalo | kanno- | |
vahva vartalo | kanto- | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Johdokset
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]kannonnosto, kannonnokka, kannonpää, kantohinta, kantojyrsin, kantopelto, kantopiiri, kantopommi, kantopuu, kantoraha, kantoryhmä, kantosieni, kantovesa, lahokanto, puunkanto, tervaskanto
Idiomit
[muokkaa]- olla kantona kaskessa
- olla ongelmakohta tai este jonkin suhteen
Substantiivi
[muokkaa]- kantamisen toteutus
- Pianon kannossa selvitään kantokahvoilla, mutta flyygeli vaatii kantohihnoja.
- ottaa kantoon
Käännökset
[muokkaa]1. kantamisen toteutus
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]- akankanto, ennakonkanto, eukonkanto, hankikanto, jälkikanto, kantoaalto, kantoaika, kantohihna, kantojuhta, kantokahva, kantokerros, kantokori, kantokotelo, kantokuorma, kantokyky, kantokykyluokka, kantolaukku, kantoliina, kantomatka, kantomies, kantopaarit, kantopiiri, kantoraketti, kantoryhmä, kantosiipi, kantosiipialus, kantotaso, kantotuoli, kantovesi, kantoväline, laatikkoonkanto, luukkuunkanto, rästikanto, tullinkanto, vedenkanto, veronkanto
Aiheesta muualla
[muokkaa]- kanto Kielitoimiston sanakirjassa
Verbi
[muokkaa]kanto
- (taivutusmuoto) indikatiivin yksikön 3. persoonan puhekielinen imperfekti verbistä kantaa
Liittyvät sanat
[muokkaa]Synonyymit
[muokkaa]- (yleiskieltä) kantoi
Esperanto
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kanto
Etymologia
[muokkaa]- kantasanasta kanti ja substantiivin päätteestä -o
- (kant o ← kant i)
Liittyvät sanat
[muokkaa]Luokat:
- Suomen sanat
- Suomen kielen substantiivit
- Suomen kielen käänteissanakirja
- Suomen kielen 1. taivutustyypin sanat
- Suomen kielen kaksitavuiset sanat
- Käännökset puuttuvat
- Suomen verbien taivutusmuodot
- Suomen kielen metsätieteen sanasto
- Suomen kielen puhekieliset ilmaukset
- Suomen kielen homonyymit
- Esperanton sanat
- Esperanton kielen substantiivit