kaivaminen
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]kaivaminen (38)
- teonnimi verbistä kaivaa
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | kaivaminen | kaivamiset |
| genetiivi | kaivamisen | kaivamisten kaivamisien |
| partitiivi | kaivamista | kaivamisia |
| akkusatiivi | kaivaminen; kaivamisen |
kaivamiset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | kaivamisessa | kaivamisissa |
| elatiivi | kaivamisesta | kaivamisista |
| illatiivi | kaivamiseen | kaivamisiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | kaivamisella | kaivamisilla |
| ablatiivi | kaivamiselta | kaivamisilta |
| allatiivi | kaivamiselle | kaivamisille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | kaivamisena (kaivamisna) |
kaivamisina |
| translatiivi | kaivamiseksi | kaivamisiksi |
| abessiivi | kaivamisetta | kaivamisitta |
| instruktiivi | – | kaivamisin |
| komitatiivi | – | kaivamisine- omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | kaivamise- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
kaivamis- | |