implikaatio
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]implikaatio (3)
- looginen seuraussuhde
- (logiikka) looginen konnektiivi, joka ilmaisee predikaattilauseiden A ja B välillä seuraussuhteen muotoa "jos A on tosi, niin B on tosi" tai "A → B"
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | implikaatio | implikaatiot |
genetiivi | implikaation | implikaatioiden implikaatioitten |
partitiivi | implikaatiota | implikaatioita |
akkusatiivi | implikaatio; implikaation |
implikaatiot |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | implikaatiossa | implikaatioissa |
elatiivi | implikaatiosta | implikaatioista |
illatiivi | implikaatioon | implikaatioihin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | implikaatiolla | implikaatioilla |
ablatiivi | implikaatiolta | implikaatioilta |
allatiivi | implikaatiolle | implikaatioille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | implikaationa | implikaatioina |
translatiivi | implikaatioksi | implikaatioiksi |
abessiivi | implikaatiotta | implikaatioitta |
instruktiivi | – | implikaatioin |
komitatiivi | – | implikaatioine- omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | implikaatio- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Käännökset
[muokkaa]1. looginen seuraussuhde
|
|
Liittyvät sanat
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- implikaatio Tieteen termipankissa