hylkäys
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hylkäys (39)
- hylkääminen tai sen suorittaminen, esimerkiksi diskaus
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhylkæys/ tai /ˈhylkæy̯s/
- tavutus: hyl‧kä‧ys / hyl‧käys
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hylkäys | hylkäykset |
| genetiivi | hylkäyksen | hylkäysten hylkäyksien |
| partitiivi | hylkäystä | hylkäyksiä |
| akkusatiivi | hylkäys; hylkäyksen |
hylkäykset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hylkäyksessä | hylkäyksissä |
| elatiivi | hylkäyksestä | hylkäyksistä |
| illatiivi | hylkäykseen | hylkäyksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hylkäyksellä | hylkäyksillä |
| ablatiivi | hylkäykseltä | hylkäyksiltä |
| allatiivi | hylkäykselle | hylkäyksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hylkäyksenä | hylkäyksinä |
| translatiivi | hylkäykseksi | hylkäyksiksi |
| abessiivi | hylkäyksettä | hylkäyksittä |
| instruktiivi | – | hylkäyksin |
| komitatiivi | – | hylkäyksine- omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hylkäykse- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hylkäys- | |