hiukkanen
 |
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]hiukkanen (38)
- hyvin pieni määrä, hitunen, rahtunen
- (ydinfysiikka, kemia) aineosanen, esim. atomi, elektroni tai neutroni
- (tietotekniikka, grafiikka) hiukkasysteemin elementti
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhiukːɑnen/
- tavutus: hiuk‧ka‧nen
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | hiukkanen | hiukkaset |
| genetiivi | hiukkasen | hiukkasten hiukkasien |
| partitiivi | hiukkasta | hiukkasia |
| akkusatiivi | hiukkanen; hiukkasen |
hiukkaset |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | hiukkasessa | hiukkasissa |
| elatiivi | hiukkasesta | hiukkasista |
| illatiivi | hiukkaseen | hiukkasiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | hiukkasella | hiukkasilla |
| ablatiivi | hiukkaselta | hiukkasilta |
| allatiivi | hiukkaselle | hiukkasille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | hiukkasena (hiukkasna) |
hiukkasina |
| translatiivi | hiukkaseksi | hiukkasiksi |
| abessiivi | hiukkasetta | hiukkasitta |
| instruktiivi | – | hiukkasin |
| komitatiivi | – | hiukkasine- omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | hiukkase- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
hiukkas- | |
Etymologia
[muokkaa]-nen-päätteellä muodostettu diminutiivi sanasta hiukka
Käännökset
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]hiukka, hiukan, jyvänen, partikkeli
Yhdyssanat
[muokkaa]ainehiukkanen, alfahiukkanen, alkeishiukkanen, beetahiukkanen, hiukkasilmaisin, hiukkaskiihdytin, hiukkassuihku, hiukkassäteily, kultahiukkanen, perushiukkanen, pölyhiukkanen, rusohiukkanen, siitepölyhiukkanen, säteilyhiukkanen, tomuhiukkanen, vastahiukkanen, vesihiukkanen, viherhiukkanen, ydinhiukkanen