Siirry sisältöön

hillua

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Verbi

[muokkaa]

hillua (52) (taivutus[luo])

  1. (arkikieltä) riehua, mekastaa, sekoilla
  2. (arkikieltä) oleskella jossakin epämääräisellä tavalla, hengailla
    Naapuri hilluu munasillaan mökkilaiturilla.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈhilːuɑˣ/
  • tavutus: hil‧lu‧a

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Johdokset
[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • hillua Kielitoimiston sanakirjassa