haro

Katso myös: Haro, härö, Härö

Suomi

Verbi

haro

1. (taivutusmuoto) aktiivin indikatiivin preesensin konnegaatiomuoto verbistä haroa
2. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä haroa
3. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan konnegaatiomuoto verbistä haroa

Esperanto

Substantiivi

haro

1. hius, karva

Ido

Substantiivi

haro

1. hius, karva

Ranska

Interjektio

haro

1. apua, auttakaa
2. (metsästys) koirille annettava käsky valmistautua toimintaan

Substantiivi

haro m. (yksiköllinen)

1. huuto, karjunta
2. parkuminen, valitushuuto
3. äänekäs julistus

Liittyvät sanat

Synonyymit

• tollé