Siirry sisältöön

hallussa

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Adverbi

[muokkaa]

hallussa (ei vertailuasteita)

  1. ( genetiivi) jonkun tai jonkin omistuksessa tai käytössä
    Kirja on hänen hallussaan.
  2. ( genetiivi) jonkun tai jonkin huolehdittavana
    Testamentti on asianajajan hallussa.
  3. (kuvaannollisesti genetiivi) jonkun tai jonkin kykynä tai taitona
    Hänellä on sana hallussaan. 'Hän on taitava puhuja'

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈhɑlːusːɑ/
  • tavutus: hal‧lus‧sa

Taivutus

[muokkaa]
  • Sana on alunperin yksikön inessiivimuoto sanasta *haltu, joka tarkoittaa hallintaa ja jota ei käytetä substantiivina vaan sijamuodoissa adverbina. Sana taipuu myös yksikön illatiivissa haltuun ja yksikön elatiivissa hallusta.

Etymologia

[muokkaa]

vanha germaaninen laina[1]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

hallussapito

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • hallussa Kielitoimiston sanakirjassa
  • Kysymyksiä ja vastauksia sanojen alkuperästä: Hallussa. Kotimaisten kielten keskus

Viitteet

[muokkaa]
  1. ↑ Hakulinen, Lauri: Suomen kielen rakenne ja kehitys, s. 360. Helsingin yliopiston suomen kielen laitos, 2000 (1978). ISBN 951-45-9221-2.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wiktionary.org/w/index.php?title=hallussa&oldid=4243721”