halava
Ulkoasu
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]halava (10)
- eräs pajuihin kuuluva puulaji (Salix pentandra)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈhɑlɑʋɑ/
- tavutus: ha‧la‧va
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | halava | halavat |
genetiivi | halavan | halavien (halavain) |
partitiivi | halavaa | halavia |
akkusatiivi | halava; halavan |
halavat |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | halavassa | halavissa |
elatiivi | halavasta | halavista |
illatiivi | halavaan | halaviin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | halavalla | halavilla |
ablatiivi | halavalta | halavilta |
allatiivi | halavalle | halaville |
muut sijamuodot | ||
essiivi | halavana | halavina |
translatiivi | halavaksi | halaviksi |
abessiivi | halavatta | halavitta |
instruktiivi | – | halavin |
komitatiivi | – | halavine- omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | halava- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
- |
Etymologia
[muokkaa]Sanaa on arveltu balttilaiseksi lainaksi (vrt. liettuan žalvas ’vihertävä’), mutta myös vanhemman salava-sanan variantiksi, jossa h olisi halea-sanan vaikutusta. Sanalla tai sen vartaloksi tulkittavalla hala-osalla on vastineita vain eteläisissä lähisukukielissä: viron halapaju ja liivin alāb ’eräs pajulaji’.[1]
Käännökset
[muokkaa]1. eräs pajuihin kuuluva puulaji
|
|
Aiheesta muualla
[muokkaa]Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 243–244. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.