Siirry sisältöön

haamu

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]
Haamu

Substantiivi

[muokkaa]

haamu (1)

  1. aave, kummitus
    Kolkku-Kustaan haamun ajatteleminenkin sai ihon kananlihalle.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈhɑːmu/
  • tavutus: haa‧mu

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi haamu haamut
genetiivi haamun haamujen
partitiivi haamua haamuja
akkusatiivi haamu;
haamun
haamut
sisäpaikallissijat
inessiivi haamussa haamuissa
elatiivi haamusta haamuista
illatiivi haamuun haamuihin
ulkopaikallissijat
adessiivi haamulla haamuilla
ablatiivi haamulta haamuilta
allatiivi haamulle haamuille
muut sijamuodot
essiivi haamuna haamuina
translatiivi haamuksi haamuiksi
abessiivi haamutta haamuitta
instruktiivi haamuin
komitatiivi haamuine-
omistusliite
vartalot
vokaalivartalo haamu-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
-

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

haamukirjoittaja, haamuvanki, haamuviiva

Idiomit

[muokkaa]
  • olla kuin haamu = olla väsyneen näköinen; olla laiha

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • haamu Kielitoimiston sanakirjassa
  • haamu Suomen etymologisessa sanakirjassa
  • Artikkelit 1107, 1543 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa