fiikus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]fiikus (39)
- viikuna huonekasvina; kumiviikuna, huonekumipuu (Ficus elastica)
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈfiːkus/
- tavutus: fii‧kus
Taivutus
[muokkaa]Taivutus | ||
---|---|---|
sijamuoto | yksikkö | monikko |
kieliopilliset sijamuodot | ||
nominatiivi | fiikus | fiikukset |
genetiivi | fiikuksen | fiikusten fiikuksien |
partitiivi | fiikusta | fiikuksia |
akkusatiivi | fiikus; fiikuksen |
fiikukset |
sisäpaikallissijat | ||
inessiivi | fiikuksessa | fiikuksissa |
elatiivi | fiikuksesta | fiikuksista |
illatiivi | fiikukseen | fiikuksiin |
ulkopaikallissijat | ||
adessiivi | fiikuksella | fiikuksilla |
ablatiivi | fiikukselta | fiikuksilta |
allatiivi | fiikukselle | fiikuksille |
muut sijamuodot | ||
essiivi | fiikuksena | fiikuksina |
translatiivi | fiikukseksi | fiikuksiksi |
abessiivi | fiikuksetta | fiikuksitta |
instruktiivi | – | fiikuksin |
komitatiivi | – | fiikuksine- omistusliite |
vartalot | ||
vokaalivartalo | fiikukse- | |
heikko vartalo | - | |
vahva vartalo | - | |
konsonantti- vartalo |
fiikus- |
Etymologia
[muokkaa]Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]Käännökset
[muokkaa]1. huonekasvi
|
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kaisa Häkkinen & Terttu Lempiäinen: Aaloesta öljypuuhun. Suomen kielellä mainittuja kasveja Agricolan aikaan, s. 135. Helsinki: Teos, 2011. ISBN 978-951-851-358-5.