etupuoli

Suomi

Substantiivi

etupuoli (26)

1. esineen, rakennuksen, eliön tms. se puoli, joka ajatellaan sen toiminnan kannalta pääasialliseksi tai oleellisimmaksi
2. (puhekieltä) positiivinen näkökulma

   Ratkaisun etupuolena mainittakoon, ettei siitä aiheudfu kustannuksia.

Ääntäminen

• IPA: /ˈet̪uˌpuo̯li/
• tavutus: e‧tu‧puo‧li

Etymologia

yhdyssana sanoista etu- ja puoli

Käännökset

1. pääasiallinen puoli

englanti: front (side), (esineen kuten kolikon) obverse

japani: 表

Liittyvät sanat

Vastakohdat

• takapuoli
• kääntöpuoli

Vieruskäsitteet

• yläpuoli
• alapuoli
• sivu