etsivä
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]- yleensä siviilipukuinen poliisi, joka on poliisilaitoksen tai valtiollisen poliisin palveluksessa
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈet̪siʋæ/
- tavutus: et‧si‧vä
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | etsivä | etsivät |
| genetiivi | etsivän | etsivien (etsiväin) |
| partitiivi | etsivää | etsiviä |
| akkusatiivi | etsivä; etsivän |
etsivät |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | etsivässä | etsivissä |
| elatiivi | etsivästä | etsivistä |
| illatiivi | etsivään | etsiviin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | etsivällä | etsivillä |
| ablatiivi | etsivältä | etsiviltä |
| allatiivi | etsivälle | etsiville |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | etsivänä | etsivinä |
| translatiivi | etsiväksi | etsiviksi |
| abessiivi | etsivättä | etsivittä |
| instruktiivi | – | etsivin |
| komitatiivi | – | etsivine- omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | etsivä- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
[muokkaa]1. yleensä siviilipukuinen poliisi, joka on poliisilaitoksen tai valtiollisen poliisin palveluksessa
|
Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne. |
Liittyvät sanat
[muokkaa]Yhdyssanat
[muokkaa]etsivätoimisto, myymäläetsivä, rikosetsivä, yksityisetsivä
Aiheesta muualla
[muokkaa]- etsivä Kielitoimiston sanakirjassa
- Artikkeli 833 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Verbi
[muokkaa]etsivä
- (taivutusmuoto) aktiivin partisiipin preesens verbistä etsiä
- etsivä päihdetyö
Viitteet
[muokkaa]- ↑ Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 10