Siirry sisältöön

eepos

Wikisanakirjasta
Wikipedia
Katso artikkeli Eepos Wikipediassa, vapaassa tietosanakirjassa.

Suomi

[muokkaa]
Kuvitusta Odysseus-eepokseen

Substantiivi

[muokkaa]

eepos (39)[1]

  1. laaja runomuotoinen kertomus

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈeːpos/
  • tavutus: ee‧pos

Taivutus

[muokkaa]
Taivutus
sijamuoto yksikkö monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi eepos eepokset
genetiivi eepoksen eeposten
eepoksien
partitiivi eeposta eepoksia
akkusatiivi eepos;
eepoksen
eepokset
sisäpaikallissijat
inessiivi eepoksessa eepoksissa
elatiivi eepoksesta eepoksista
illatiivi eepokseen eepoksiin
ulkopaikallissijat
adessiivi eepoksella eepoksilla
ablatiivi eepokselta eepoksilta
allatiivi eepokselle eepoksille
muut sijamuodot
essiivi eepoksena eepoksina
translatiivi eepokseksi eepoksiksi
abessiivi eepoksetta eepoksitta
instruktiivi eepoksin
komitatiivi eepoksine-
omistusliite
vartalot
vokaalivartalo eepokse-
heikko vartalo -
vahva vartalo -
konsonantti-
vartalo
eepos-

Etymologia

[muokkaa]

Sanan arvellaan lainautuneen suomeen ruotsin kautta, mutta alunpitäen sen juuret ovat kreikan sanassa épos, joka yksikössä ollessaan merkitsee 'sana' ja monikossa 'puheet', 'kertomukset'. Suomen kielen eepos on otettu käyttöön 1880-luvulla. Sitä ennen vieraskieliset epos-sanat suomennettiin usein sanalla kertomaruno.[2]

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

kirjallisuus

Sanueen sanat
[muokkaa]
Yhdyssanat
[muokkaa]

kansalliseepos, proosaeepos, runoeepos, sankarieepos

Aiheesta muualla

[muokkaa]
  • eepos Kielitoimiston sanakirjassa
  • eepos Tieteen termipankissa

Viitteet

[muokkaa]
  1. Kotimaisten kielten keskuksen Nykysuomen sanalista v. 1 (lataussivu): taivutustyyppi 39
  2. Häkkinen, Kaisa: Nykysuomen etymologinen sanakirja, s. 103. Helsinki: WSOY, 2004. ISBN 951-0-27108-X.