aatelisuus
Suomi
[muokkaa]Substantiivi
[muokkaa]aatelisuus (40)
- se, että on aatelinen
Ääntäminen
[muokkaa]- IPA: /ˈɑːt̪eˌlisuːs/
- tavutus: aa‧te‧li‧suus
Taivutus
[muokkaa]| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | aatelisuus | aatelisuudet |
| genetiivi | aatelisuuden | aatelisuuksien |
| partitiivi | aatelisuutta | aatelisuuksia |
| akkusatiivi | aatelisuus; aatelisuuden |
aatelisuudet |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | aatelisuudessa | aatelisuuksissa |
| elatiivi | aatelisuudesta | aatelisuuksista |
| illatiivi | aatelisuuteen | aatelisuuksiin |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | aatelisuudella | aatelisuuksilla |
| ablatiivi | aatelisuudelta | aatelisuuksilta |
| allatiivi | aatelisuudelle | aatelisuuksille |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | aatelisuutena | aatelisuuksina |
| translatiivi | aatelisuudeksi | aatelisuuksiksi |
| abessiivi | aatelisuudetta | aatelisuuksitta |
| instruktiivi | – | aatelisuuksin |
| komitatiivi | – | aatelisuuksine- omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | - | |
| heikko vartalo | aatelisuude- | |
| vahva vartalo | aatelisuute- | |
| konsonantti- vartalo |
aatelisuut- | |
Etymologia
[muokkaa]sanan aatelinen vartalosta aatelis- ja suffiksista -uus
Käännökset
[muokkaa]Aiheesta muualla
[muokkaa]- aatelisuus Kielitoimiston sanakirjassa