Siirry sisältöön

äänielin

Wikisanakirjasta

Suomi

[muokkaa]

Substantiivi

[muokkaa]

äänielin

  1. (anatomia, fysiologia) vain selkärankaisilla ja niveljalkaisilla esiintyvä elin, jolla muodostetaan ääniä. Ihmisen äänielin on kurkunpää siellä sijaisevine tärkeine ääntöelimineen.
    Pään ontelot, rintaontelo, kieli ja huulet tukevat äänielintä ääntä muodostettaessa.
    Yleensä nisäkkäiden äänielimet ovat periaatteeltaan samantapaiset kuin ihmisen ääntöelimet. Muilla selkärankaisilla tavallinen äänen syntypaikka on kurkunpää ja siihen liittyvät resonaattorina toimivat rakenteet kuten henkitorvi.

Ääntäminen

[muokkaa]
  • IPA: /ˈæːniˌelin/
  • tavutus: ää‧ni‧e‧lin

Etymologia

[muokkaa]

yhdyssana sanoista ääni ja elin

Käännökset

[muokkaa]

Liittyvät sanat

[muokkaa]

Aiheesta muualla

[muokkaa]