cadhotettuin lammasten tyge Israelin hoonesta. Mutta se tuli ia cumarsi hende sanoden / Herra / auta minua. Nin hen wastaten sanoi / Ei olle se souelias / otta lastein leipe ia heitte penickoille. Nin se wastasi / Totta Herra. Sööuet quitengin penickat nijste muruista / iotca heiden Herrains peudhelde putuuat. Silloin Iesus wastaten sanoi henelle / O waimo / swri ombi sinun wskos / olcon sinulle ninquins sine tahdot. Ia henen tytterens tuli teruexi samalla hetkelle.
Ia Iesus sielde edheskeui / tuli Galilean meren tyge / ia ylesastui worelle / istui sijhen. Ia palio Canssa edeskeuit henen tygens / Ia toidh cansans onduuat / sokiat / kuroit / myket / Raiarickot / ia palio muita / Ia heitit ne Iesusen ialkaden eteen. Ia hen paransi heiden / nin että Canssat imechtelit / coska he neijt ne myket puhuuan / Raiarickot teruet oleuan / Onduuat kieuuen / sockiat näkeuen / ia cunnioitzit Israelin Iumalat.
Ia Iesus cutzui Opetuslapsens tygens / ia sanoi / Mine armadhan Canssan päle / Sentähden että he ouat io colmet peiue minun tykeneni wijpyneet / Ia ei ole heille söteuet / Ia en mine tahdo heite tyköeni paastuten poislaske / ettei he tielle wäsy. Nin sanoit hené Opetuslapsens henelle / Custa me saáma tesse ärimaas nin móda leipe / ette me rauitzemma nein palion Canssan? Ia Iesus sanoi heille / Mittoman leipe teille on? He sanoit / Seitzemen / Ia wehe calaisija. Nin hen käski Canssan maan päle atrioitzeman. Ia hen otti ne seitzemen leipe / ia calat / kijtti Iumalat / mursi / ia annoi Opetuslastens / ia Opetuslapset annoit Canssalle / Ia he caikin söijt / ia rawittijn. Ia ylestoit mite lighaxi ieij / seitzemen corghia teunnens muruia. Mutta ne iotca söijt / olit nelie tuhatta mieste / ilman waimoita ia lapsita. Ia quin hen oli Canssan tyköens laskenut / astui hen hachteen / ia tuli Magdalan raioille.
