Yksityinen elinkeinonharjoittaja

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tässä artikkelissa tai sen osassa aihetta käsitellään lähinnä Suomen tai suomalaisten näkökulmasta.
Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin näkökulmaa yleismaailmallisemmaksi. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja tarkoittaa elinkeinotoimintaa harjoittavaa luonnollista henkilöä (ihmistä) erotukseksi elinkeinotoimintaa harjoittavasta yhtiöstä. Moni yksityinen elinkeinonharjoittaja käyttää toiminimeä. Yksityistä elinkeinonharjoittajaa kutsutaankin yleiskielessä usein toiminimeksi, vaikkakaan nämä eivät ole sama asia.[1]

Yksityinen elinkeinonharjoittaja on yrittäjä, mutta ei yhtiö. Henkilö toimii omissa nimissään ja vastaa taloudellisesti itse sitoumuksistaan.

Toiminimi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Toiminimi

Yleiskielessä yksityisestä elinkeinonharjoittajasta puhutaan myös muodoissa "toiminimi", "toiminimiyrittäjä" tai "yksityisliike". Toiminimi ei kuitenkaan ole sama asia kuin yksityinen elinkeinonharjoittaja. Toiminimellä tarkoitetaan elinkeinotoimintaan käytettävää nimeä missä tahansa yhtiömuodossa. Esimerkiksi osakeyhtiöllä on myös toiminimi.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi käyttää toiminimenään omaa nimeään tai jotain muuta hyväksyttävää nimeä. Toiminimessä on käytännössä usein sana Toiminimi tai lyhenne Tmi tai T:mi, ruotsiksi Fma tai Firma. Tämä ei kuitenkaan ole pakollista.[2][3]

Liikkeen- tai ammatinharjoittaja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Verottaja käyttää yksityisistä elinkeinonharjoittajista nimitystä liikkeen- tai ammatinharjoittaja:[4]

  • Ammatinharjoittajan toiminta perustuu pääsääntöisesti yrittäjän henkilökohtaiseen ammattitaitoon, eikä toimintaan sitoudu merkittäviä pääomia. Ammatinharjoittajan tulee pitää yhden- tai kahdenkertaista kirjanpitoa.[5]
  • Liikkeenharjoittaja puolestaan on itsenäinen yrittäjä, joka harjoittaa elinkeinotoimintaa omaan lukuunsa ja vastaa taloudellisesti omista sitoumuksistaan. Liikkeenharjoittajan tulee pitää yhden- tai kahdenkertaista kirjanpitoa.[6]

Toiminta elinkeinonharjoittajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Euroopan talousalueella asuva luonnollinen henkilö voi toimia yksityisenä elinkeinonharjoittajana Suomessa. Elinkeinon harjoittamista säätelee laki elinkeinon harjoittamisen oikeudesta (27.9.1919/122). Lisäksi sitä säätelevät muun muassa toiminimilaki (2.2.1979/128) ja kaupparekisterilaki (2.2.1979/129).

Yksityisenä elinkeinonharjoittajana toimiminen ei vaadi erityistä sopimusta tai lupaa. Osa elinkeinoista on kuitenkin luvanvaraisia (esim. luottolaitostoiminta ja vakuutustoiminta).

Toiminnan aloittaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinotoiminnan aloittamisesta on tehtävä ilmoitus. Kaupparekisteristerillä ja Verohallinnolla on yhteinen ilmoitusmenettely ja tietopalvelu (Yritys- ja yhteisötietojärjestelmä YTJ).

Aloittavan elinkeinonharjoittajan on aina tehtävä ilmoitus Verohallinnolle.[4]

Aloittavan elinkeinonharjoittajan on tehtävä ilmoitus myös kaupparekisteriin, jos

  • hän harjoittaa luvanvaraista elinkeinoa
  • elinkeinotoimintaa varten on pysyvä toimipaikka eli omasta asunnosta erillinen liiketila tai
  • palveluksessa on muita henkilöitä kuin yrittäjän aviopuoliso tai alaikäinen tai muuten holhouksenalainen lapsi tai lapsenlapsi.

Maatilatalouden tai kalastuksen harjoittaja ei kuitenkaan ole ilmoitusvelvollinen kaupparekisteriin. Kaupparekisteri-ilmoituksen saa tehdä sellainenkin elinkeinonharjoittaja, joka ei ole siihen velvollinen.[7]

Myös muutoksista ja elinkeinotoiminnan lopettamisesta on tehtävä ilmoitus.

Piirteitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varat, velat ja tappiot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityinen elinkeinonharjoittaja (yksityisliike) ei ole erillinen oikeushenkilö, minkä vuoksi sen varat ja velat eivät ole erillään sitä pitävän luonnollisen henkilön varoista ja veloista. Pääsääntöisesti yksityisliikkeellä on omat erilliset pankkitilinsä kirjanpitoa varten, mutta sen koko voitto kuuluu suoraan yrittäjälle. Yrittäjä on vastuussa yksityisliikkeen tappioista ja sen kaikista veloista.[8]

Työttömyysturva

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityinen elinkeinonharjoittaja on työttömyysturvassa aina itse yrittäjä.[9] Suomessa sekä palkansaajat että yrittäjät voivat kuulua työttömyyskassaan, joka maksaa työttömyyden aikana ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa[10]. Itsenäinen ammatinharjoittaja tai yrittäjä voi työttömyyden kohdatessa saada työttömyysturvaa perusturvana Kelan kautta tai ansioturvana työttömyyskassan kautta[11]. Jos on työllistynyt päätoimisesti yrittäjänä, voi saada Kelan päivärahaa yritystoiminnan päätyttyä[12]. Ammatinharjoittaja voi parantaa lakisääteistä työttömyysturvaansa liittymällä yrittäjien työttömyyskassaan. Näitä ovat Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassa AYT ja Suomen yrittäjien työttömyyskassa SYT.[11]

Kirjanpito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityisen elinkeinonharjoittajan on pidettävä elinkeinotoiminnastaan kirjanpitoa. Elinkeinotoiminta on pidettävä erillään yksityistaloudesta ja siksi kirjanpitoon merkitään vain ne tapahtumat, jotka liittyvät elinkeinotoimintaan.[13]

Kirjanpitovelvollisen on pidettävä kahdenkertaista kirjanpitoa. Liikkeen- tai ammatinharjoittajalla on kuitenkin mahdollisuus pitää niin sanottua yhdenkertaista kirjanpitoa, jos toiminnan laajuus ei ylitä kirjanpitolaissa määriteltyjä rajoja.[14] Tilikausi on kalenterivuosi.[15]

Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi tehdä kirjanpidossaan toimintavarauksen.[16]

Verotus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elinkeinotoiminnan verotus perustuu kirjanpitoon. Tuloveroa maksetaan kirjanpidon osoittamasta elinkeinotoiminnan tuloksesta, johon on tehty verolakien mukaiset oikaisut[13]. Tulo jaetaan verotuksessa pääomatuloksi ja ansiotuloksi.[17]

Elinkeinon harjoittaminen on pääsääntöisesti arvonlisäverollista. Tämä tarkoittaa, että myyntituloista maksetaan arvonlisävero. Liikkeen- ja ammatinharjoittajan tulee ilmoittautua arvonlisäverovelvolliseksi Verohallinnon rekisteriin, kun tilikauden liikevaihto ylittää 10 000 euron rajan.[18]

Muuttaminen yhtiöksi

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Henkilöyhtiöksi muuttaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi muuttaa yrityksensä henkilöyhtiöksi eli avoimeksi yhtiöksi tai kommandiittiyhtiöksi. Avoimessa yhtiössä täytyy kuitenkin olla vähintään kaksi yhtiömiestä. Kommandiittiyhtiössä täytyy olla myös vähintään kaksi yhtiömiestä: yksi vastuunalainen yhtiömies ja yksi äänetön yhtiömies. Henkilöyhtiöksi muuttamisessa tarvitaan siis elinkeinonharjoittajan lisäksi vähintään yksi henkilö lisää. Yksityisestä elinkeinonharjoittajasta pitää tehdä lopettamisilmoitus ja uudesta avoimesta yhtiöstä tai kommandiittiyhtiöstä perusilmoitus. Kun yksityisen elinkeinonharjoittajan yritysmuoto muutetaan henkilöyhtiöksi, muuttuu y-tunnus. Henkilöyhtiölle annetaan uusi y-tunnus.[19]

Osakeyhtiöksi muuttaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yksityinen elinkeinonharjoittaja voi muuttaa yrityksensä myös osakeyhtiöksi.[19] Yksityisen elinkeinonharjoittajan elinkeinotoimintaa eli yksityisliikettä ei voi suoraan jatkaa osakeyhtiömuotoisena, vaan on perustettava osakeyhtiö. Myös osakeyhtiöksi muuttamisessa y-tunnus muuttuu.[19] Osakeyhtiöksi muuttamisessa yksityisliike voidaan sijoittaa uuteen osakeyhtiöön apporttina.[19][20]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ https://bisnes.fi/toiminimi/
  2. ↑ PRH: Nimiohjeet Viitattu 11.10.2014
  3. ↑ PRH: Anvisningar för utformning av företagsnamn Viitattu 11.10.2014
  4. ↑ a b http://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Liikkeen_ja_ammatinharjoittaja/Yrityksen_perustaminen (Arkistoitu – Internet Archive)
  5. ↑ http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Sanasto/Ammatinharjoittaja(13682) (Arkistoitu – Internet Archive)
  6. ↑ Kirjanpitolain 1 luvun 1 a §
  7. ↑ http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yeh/perustaminen.html
  8. ↑ http://www.edilex.fi/kila/1757 (Arkistoitu – Internet Archive)
  9. ↑ http://www.ytk.fi/fi/ansioturvan_abc/yrittajaasiat_tyattamyysturvassa/yrittajan_maarittely_tyattamyysturvan_kannalta/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  10. ↑ http://www.syt.fi/index.php/fi/yrittajan-tyottomyysturva
  11. ↑ a b http://www.akavanerityisalat.fi/tyottomyysturva/ammatinharjoittajan_tyottomyysturva (Arkistoitu – Internet Archive)
  12. ↑ http://www.ayt.fi/fi/tyottomille/milloin-yrittaja-tyoton (Arkistoitu – Internet Archive)
  13. ↑ a b http://www.vero.fi/fi-FI/Yritys_ja_yhteisoasiakkaat/Liikkeen_ja_ammatinharjoittaja/Perustaminen/Kirjanpito_tilikausi_ja_verovuosi(9362) (Arkistoitu – Internet Archive)
  14. ↑ Kirjanpitolaki 1:1a
  15. ↑ Kirjanpitolaki 1:4
  16. ↑ http://www.yrittajat.fi/fi-FI/verotjarahat/verotus/elinkeinonharjoittajanverotus/ (Arkistoitu – Internet Archive)
  17. ↑ Liikkeen- tai ammatinharjoittaja Verohallinto. Arkistoitu 5.10.2018. Viitattu 11.4.2018.
  18. ↑ Arvonlisäverovelvolliseksi ilmoittautuminen – liikkeen- ja ammatinharjoittaja Verohallinto. Viitattu 10.4.2018.[vanhentunut linkki]
  19. ↑ a b c d http://www.tilisanomat.fi/content/yrityksen-juridisen-muodon-muuttamisesta-0
  20. ↑ http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/osakeyhtio/perustaminen/apporttiehto.html

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Yksityinen_elinkeinonharjoittaja&oldid=22738645”