Yhteisö
| Osa artikkelisarjaa |
| Yhteisö |
|---|
 |
| Käsitteet |
| Tutkimus |
Yhteisö on esimerkiksi elämänmuodon, taloudellisten tai aatteellisten päämäärien perusteella kokonaisuuden muodostava ihmisryhmä tai yhteenliittymä.[1] Yhteisön käsitteen merkityksestä ei olla yksimielisiä.[2] Suomen laissa ja verotuksessa yhteisöllä tarkoitetaan eräitä yhtiöitä ja muita oikeushenkilöitä.
Yhteisön sosiologinen määritelmä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yhteisön tunnusomaisia piirteitä ovat yhteinen päämäärä ja mielenkiinnon kohde. Lisäksi yhteisöllä on yhteinen päätösvalta sekä yhdessä sovitut säännöt, joiden rajoissa toimitaan. Usein yhteisöihin liittyminen edellyttää hyväksyntää muilta kyseisen yhteisön jäseniltä.
Yhteisö tarkoittaa yhdessä asuvaa ihmisryhmää, jossa tehdään työtä yhteiseksi hyväksi. Yhteisön toiminta on usein kaksisuuntaista ja sisältää antamisen ja saamisen periaatteen. Hyvin toimiva yhteisö antaa jäsenilleen enemmän kuin jos jokainen sen jäsen toimisi erikseen yhteisen päämäärän saavuttamiseksi.
Yhteisöjä voidaan luokitella niiden keston ja jäsenyyden kiinteyden perusteella. Institutionaalisten yhteisöjen jäsenyys, kuten perheen, kunnan ja valtion, kestää yleensä koko eliniän. Yksilö liittyy niihin syntyessään automaattisesti. Institutionaalisten yhteisön jäsenillä ei useinkaan ole samankaltaisia tavoitteita muiden jäsenten kanssa. Institutionaalisista yhteisöistä erotaan vain harvoin, vaikka tämä onkin teoriassa mahdollista.
Toiminnalliset työ- tai harrastusyhteisöt eli niin kutsutut leirituliyhteisöt ovat kestoltaan keskipitkiä tai pitkäikäisiä ja luonteeltaan kiinteämpiä kuin institutionaaliset yhteisöt. Niihin liitytään omasta tahdosta ja usein konkreettisen toiminnan myötä. Leirituliyhteisöt kantavat ehkä eniten yhteisö-sanaan liittyviä myönteisiä merkityksiä. Niissä tavataan samanmielisiä ihmisiä, solmitaan ystävyyssuhteita, saadaan tukea ja tarvittaessa myös turvaa. Tietotekniikan harrastajilla, nörteillä, on tiiviitä yhteisöjä, kuten avoimen lähdekoodin yhteisö. Leirituliyhteisöjen sijaan voidaan toisinaan puhua myös symbolisesta yhteisöllisyydestä, jos jäsenillä on esimerkiksi yhteinen uskonto tai maailmankatsomus.
Lyhytkestoisimmat yhteisöt saattavat kokoontua vain kerran, minkä jälkeen sen jäsenet häviävät omille teilleen. Näitä niin kutsuttuja narikkayhteisöjä ovat esimerkiksi kulttuuri- ja urheilutapahtumat ja yritysten asiakastilaisuudet. Yhteisön jäsenet eivät ole tapahtuman aikana välttämättä vuorovaikutuksessa, vaan jakavat ainoastaan saman, ainutkertaisen kokemuksen ja kokevat sitä kautta yhteisyyttä. Narikkayhteisöjen merkitys on korostunut nykypäivänä, kun monet kaihtavat pitkäaikaisia sitoumuksia.
Ennen teollista vallankumousta maaseutuyhteisö ja pikkukaupunkiyhteisö olivat yhteiskunnan perusyhteisöjä paljon kiinteämmässä mielessä kuin 1900-luvulla. Joidenkin tutkijoiden mielestä, esimerkiksi William McNeill, tulevaisuudessa pienyhteisöt tulevat jälleen elintärkeiksi globaalissa maailmassa.
Muita yhteisöjä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Naapurusto, lähellä asuvat henkilöt.
- Kyläyhteisö, kaupunkiyhteisö, kouluyhteisö, työyhteisö, Kristiyhteisö.
- Virtuaaliyhteisö, Internetissä oleva yhteisö
Juridinen yhteisö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Yhteisö (verotus)
Juridinen yhteisö on lain tarkoittama käsite. Sillä tarkoitetaan tiettyjä oikeushenkilöitä. Yhteisö määritellään eri laeissa eri tavoin.
Suomen verotuksessa yhteisöllä tarkoitetaan oikeushenkilöä, joka on itsenäinen verovelvollinen. Yhteisöjä ovat mm. monet yhtiöt sekä yhdistys, säätiö, valtio, kunta ja seurakunta.[3]
Suomen yritys- ja yhteisötietolaissa[4] yhteisöllä tarkoitetaan eräitä rekisteriin merkittäviä yksityis- tai julkisoikeudellisia oikeushenkilöitä. Yhteisöjä ovat:
- avoin yhtiö, kommandiittiyhtiö, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys, säätiö ja muu yksityisoikeudellinen oikeushenkilö;
- valtio ja sen laitos, kunta, kuntayhtymä, seurakunta ja muu uskonnollinen yhdyskunta sekä muu julkisoikeudellinen oikeushenkilö.
Yhteisö biologiassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Biologiassa yhteisö voi muodostua kasveista tai eläimistä, jotka elävät tai kasvavat samalla alueella ja ovat vuorovaikutuksessa keskenään.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Bauman, Zygmunt: Community : Seeking Safety in an Insecure World. Polity Press, Cambridge, 2001. ISBN 0-7456-2634-3
- Kannisto, Päivi & Salenius, Bo-Magnus & Sigfrids, Camilla: Johtamisen pakolliset kuviot. (Luku "Asiakkuus") Talentum, Helsinki, 2005. ISBN 952-14-0941-X (nid.)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kielitoimiston sanakirja. (Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0) Helsinki: Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy, 2004. ISBN 952-5446-11-5
- ↑ Hartikainen, Erkki (toim.): Ovatko arvot suhteellisia Elämä, siveys ja posthumanismi: Lukion elämänkatsomustieto 1. Arkistoitu 15.9.2019. Viitattu 30.11.2008.
- ↑ Tuloverolaki 30.12.1992/1535, 2:3
- ↑ Yritys- ja yhteisötietolaki 16.3.2001/244, 2-3 §