William Lyytikäinen
Petter William Lyytikäinen (21. toukokuuta 1877 Pielavesi − 19. joulukuuta 1944 Helsinki) oli suomalainen juristi ja korkeimman oikeuden oikeusneuvos.[1][2]
Lyytikäisen vanhemmat olivat kauppias Petter Lyytikäinen ja Henrika Gertrud Korhonen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1896 Kuopion lyseosta ja suoritti oikeustutkinnon Helsingin yliopistossa 1901. Lyytikäinen sai varatuomarin arvon 1904.[1]
Lyytikäinen oli Viipurin hovioikeudessa ylimääräisenä virkailijana 1907−1910 ja kanslistina 1910−1913. Hän toimi sitten asianajajana Viipurissa 1913−1917 ja sen jälkeen Viipurin hovioikeudessa notaarina 1917, asessorina 1917−1920 ja hovioikeudenneuvoksena 1920−1929. Lyytikäinen oli korkeimman oikeuden apujäsenenä 1927−1929 ja oikeusneuvoksena vuodesta 1929 alkaen. Lyytikäinen toimi myös maanviljelijänä omistamillaan tiloilla Saurelassa ja Korkeapurossa Pielavedellä. [2]