William Lundström
William Lundström | |
---|---|
William Lundström vuonna 1908. |
|
Kansanedustaja | |
1.8.1908–17.7.1915
|
|
Ryhmä/puolue | SDP |
Vaalipiiri | Uusimaa |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 22. helmikuuta 1880 Helsinki |
Kuollut | 17. heinäkuuta 1915 (35 vuotta) Helsinki |
Ammatti | kirjaltaja |
Ernst William Lundström (22. helmikuuta 1880 Helsinki – 17. heinäkuuta 1915 Helsinki) oli suomalainen poliitikko, joka toimi SDP:n kansanedustajana vuosina 1908–1915.[1] Lundström oli 1900-luvun alun näkyvimpiä suomenruotsalaisia sosialidemokraatteja, joka toimi muun muassa Finlands Svenska Arbetarförbundin (FSA) puheenjohtajana. Nuoruusvuosinaan hänet tunnettiin myös lahjakkaana juoksijana.
Elämä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]William Lundströmin vanhemmat olivat muurari Henrik Lundström ja Eva Lovisa Lindroos.[1] Kansakoulun jälkeen hän meni kirjaltajan oppiin ja kävi ruotsinkielisen kansanopiston kursseilla. Menetettyään kirjapainoalan työnsä ensimmäisen sortokauden venäläistämistoimien johdosta Lundström työskenteli muun muassa metalliverstaalla sekä neljä vuotta muurarina.[2][3][4]
Lundström lähti työväenliikkeeseen jo 1890-luvun lopussa, mutta kiinnostui politiikasta laajemmin vasta suurlakon innoittamana, jolloin hänestä tuli Helsingfors Socialdemokratiska Ungdomsklubbin ja Helsingfors Svenska Arbetarföreningin (HSAF) jäsen. Lundström toimi FSA:n matkapuhujana 1906-1907 ja Social-Demokraten -lehden vastaavana toimittajana 1907-1908. Vuonna 1907 hän oli perustamassa Helsinkiin uutta sosialistista keskustelukerhoa Socialdemokratiska ungdomsklubb ”Facklan” (Soihtu). Lundström valittiin kansanedustajaksi vuoden 1908 eduskuntavaaleissa.[1][3] Vuosina 1909-1911 hän työskenteli kansanedustajan tehtäviensä ohessa FSA:n järjestäjänä Uudenmaan ruotsinkielisellä maaseudulla.[5] Lundström oli SDP:n puolueneuvoston jäsen maalaisväestön edustajana ja toimi FSA:n puheenjohtajana vuodesta 1913 lähtien.[3] Hän oli myös HSAF:n puheenjohtaja.[6]
Suolistosyöpäa sairastanut Lundström kuoli Marian sairaalassa heinäkuussa 1915 vain 35-vuotiaana.[7] Hänet on haudattu Hietaniemen hautausmaalle.[3] Lundströmin tilalle kansanedustajaksi olisi noussut ylikonduktööri Juho Jalo, mutta ensimmäisen maailmansodan johdosta eduskuntaa ei kutsuttu koolle.[8][9]
Urheilija
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lundström oli nuoruudessaan innokas urheilija. Joulukuussa 1895 hän oli vähällä hukkua pudottuaan luisteluretkellään jäihin Korkeasaaren edustalla. Lundström saatiin viime hetkellä kiskottua avannosta ja kiidätettiin tajuttomana sairaalaan.[10] Helsingfors Sportvänneria, Helsingin Reipasta ja Unitasta edustanut Lundström oli 1900-luvun alkuvuosien parhaita suomalaisia juoksijoita. Ivar Wilskmanin vuonna 1904 julkaiseman Idrotten i Finland -teoksen ennätysluettelossa hänen nimissään olivat 400, 500, 1 000 ja 1 500 metrin Suomen ennätykset.[11] Samana vuonna Lundström osallistui ensimmäisenä suomalaisjuoksijana Ruotsissa järjestettyyn kuuluisaan Dicksonpokalen-kilpailuun.[12]
Perhe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lundssrömin puoliso oli Dagmar Lönnberg. Pariskunnalla oli yksi poika.[7]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c William Lundström Suomen kansanedustajat. Eduskunta. Viitattu 5.6.2007.
- ↑ Punaset II : v. 1908 valittujen sosialidemokratisten edustajien kuvat ja elämäkerrat, s. 45. Helsinki: Työväen Sanomalehti, 1908. Teoksen verkkoversio (PDF).
- ↑ a b c d ”Ernst William Lundström”, Folkkalender 1916, s. 137–138. Helsingfors: Socialdemokratiska partibyråns förlag, 1915. Kansalliskirjasto. (ruotsiksi)
- ↑ Tankar.... Arbetet, 27.7.1915, nro 59, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.12.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Forsström, Anna: Finlands Svenska Arbetarförbund 25 år. Arbetarbladet, 11.4.1924, nro 44, s. 6. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.12.2022. (ruotsiksi)
- ↑ Ernst William Lundström. Arbetet, 20.7.1915, nro 57, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.12.2022. (ruotsiksi)
- ↑ a b Kansanedustaja William Lundström kuollut. Työmies, 19.7.1915, nro 162, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.12.2022.
- ↑ Kansanedustajat. Työmies, 19.7.1915, nro 162, s. 3. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.12.2022.
- ↑ Miksi joidenkin kansanedustajien kohdalla edustajamatrikkelissa lukee, että olisi toiminut kansanedustajana kuolemansakin jälkeen? Kysy kirjastonhoitajalta. 6.10.2021. Kirjastot.fi. Viitattu 26.12.2022.
- ↑ Vähällä oli hukkua. Päivälehti, 31.12.1895, nro 304, s. 2. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.12.2022.
- ↑ W. Lundström †. Finskt idrottsblad, 13.8.1915, nro 27, s. 204. Kansalliskirjasto. Viitattu 8.5.2021. (ruotsiksi)
- ↑ Anttila ja Ottelin Tukholmaan. Turun Sanomat, 16.8.1913, nro 2863, s. 4. Kansalliskirjasto. Viitattu 26.12.2022.
Tulos | Nimi | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
---|---|---|---|---|
52,4 | William Lundström | 1902 | ||
52,4 | Ragnar Stenberg | Helsinki | 9.9.1906 | |
53,3 | Ragnar Stenberg | Helsinki | 1908 | |
52,7 | Lauri Pihkala | Tampere | 5.6.1910 | |
52,0 | Lauri Pihkala | Helsinki | 2.7.1910 | |
51,9 | Lauri Pihkala | Tampere | 14.8.1910 | |
(51,5 | Lauri Pihkala | Tukholma, Ruotsi | 29.9.1912) | Ei hyväksytty SE:ksi, koska ulkomailla tehdyt tulokset hyväksyttiin yleensä vasta vuodesta 1923 alkaen |
51,3 | Waldemar Wickholm | Turku | 31.8.1913 | |
51,0 | Axel Kuffschinoff | Helsinki | 15.9.1917 | |
(50,4 | Erik Wilén | Tukholma, Ruotsi | 20.7.1919) | Ei hyväksytty SE:ksi, koska ulkomailla tehdyt tulokset hyväksyttiin yleensä vasta vuodesta 1923 alkaen |
50,5 | Erik Wilén | Helsinki | 7.9.1919 | |
50,0 | Erik Wilén | Helsinki | 4.7.1920 | |
49,8 | Erik Wilén | Kotka | 21.8.1921 | |
49,4 | Erik Wilén | Tukholma, Ruotsi | 1921 | |
49,0 | Erik Wilén | Göteborg, Ruotsi | 3.7.1923 | |
49,0 | Erik Åström | Helsinki | 6.9.1925 | |
49,0 | Börje Strandvall | Tukholma, Ruotsi | 30.8.1931 | |
48,3 | Börje Strandvall | Oslo, Norja | 2.7.1933 | |
48,2 | Aki Tammisto | Helsinki | 4.9.1937 | |
48,0 | Bertel Storskrubb | Göteborg, Ruotsi | 4.7.1945 | |
47,7 | Rolf Back | Helsinki | 15.9.1951 | |
47,7 | Voitto Hellsten | Helsinki | 8.7.1954 | |
47,0 | Voitto Hellsten | Bern, Sveitsi | 27.8.1954 | |
46,6 | Voitto Hellsten | Helsinki | 23.8.1955 | |
46,5 | Voitto Hellsten | Hampuri, Saksa | 22.9.1956 | |
46,1 | Voitto Hellsten | Melbourne, Australia | 29.11.1956 | Välierässä, sähköaika 46,20 |
46,1 | Markku Kukkoaho | Leipzig, Itä-Saksa | 15.9.1970 | |
45,7 | Markku Kukkoaho | Helsinki | 13.8.1971 | Sähköaika 45,74 |
45,49 | Markku Kukkoaho | München, Länsi-Saksa | 7.9.1972 |
- Lähteet
- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8
- Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984-2009. Otava.
- Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
- Laitinen, Esa: Suomen yleisurheilun tilasto-osa, s. 567–568. Määritä julkaisija!
Tulos | Nimi | Paikkakunta | Päivämäärä | Huomautuksia |
---|---|---|---|---|
4.33,0 | William Lundström | Helsinki | 3.7.1904 | |
4.26,4 | Viljam Johansson | Turku | 29.7.1906 | |
4.22,0 | Fredrik Svanström | Helsinki | 1.9.1907 | |
4.19,6 | Fredrik Svanström | Helsinki | 1907 | |
4.19,0 | Adolf Manninen | Tampere | 8.8.1909 | |
(4.13,2 | Adolf Manninen | 21.8.1909) | Ei hyväksytty SE:ksi | |
4.18,2 | Heikki Korpimaa | Helsinki | 29.8.1909 | |
4.17,7 | Hannes Kolehmainen | Tampere | 5.6.1910 | |
4.15,0 | Hannes Kolehmainen | Helsinki | 18.6.1910 | |
4.08,7 | Hannes Kolehmainen | Helsinki | 25.5.1911 | Ensimmäinen Mannisen aikaa parempi tulos |
4.08,6 | Kustaa Ottelin | 1912 | ||
4.04,6 | Einari Anttila | Helsinki | 14.9.1913 | |
4.03,4 | Einari Anttila | Turku | 4.7.1914 | |
4.00,8 | Einari Anttila | Helsinki | 1.9.1917 | |
3.59,8 | Paavo Nurmi | Helsinki | 17.9.1922 | |
3.55,6 | Paavo Nurmi | Kotka | 4.8.1923 | |
3.53,0 | Paavo Nurmi | Tukholma, Ruotsi | 23.8.1923 | Väliaika mailin juoksussa, maailmanennätystä parempi, mutta ei hyväksytty ME:ksi |
3.52,6 | Paavo Nurmi | Helsinki | 19.6.1924 | Maailmanennätys |
3.52,6 | Harri Larva | Helsinki | 1928 | |
3.52,0 | Harri Larva | Berliini, Saksa | 7.10.1928 | |
3.52,0 | Niilo Hartikka | Helsinki | 11.7.1938 | |
3.50,0 | Niilo Hartikka | Tukholma, Ruotsi | 28.7.1939 | |
3.49,6 | Denis Johansson | Helsinki | 12.9.1948 | |
3.47,8 | Ilmari Taipale | Kotka | 2.9.1951 | |
3.47,4 | Denis Johansson | Helsinki | 3.7.1952 | |
3.44,8 | Denis Johansson | Pori | 10.7.1953 | |
3.43,8 | Olavi Vuorisalo | Turku | 17.7.1956 | |
3.42,0 | Olavi Salsola | Gävle, Ruotsi | 23.7.1956 | |
3.40,2 | Olavi Salsola | Turku | 11.7.1957 | Maailmanennätys |
3.40,2 | Olavi Salonen | Turku | 11.7.1957 | Maailmanennätys, samassa kilpailussa Salsolan kanssa |
3.38,6 | Pekka Vasala | Helsinki | 1.7.1971 | |
3.36,8 | Pekka Vasala | Turku | 19.7.1972 | |
3.36,3 | Pekka Vasala | München, Länsi-Saksa | 10.9.1972 | Sähköaika 3.36,33 |
3.36,3 | Antti Loikkanen | Imatra | 16.6.1980 | |
3.35,20 | Joonas Rinne | Turku | 18.6.2024 |
- Lähteet
- Hannus, Matti: Yleisurheilu: Tuhat tähteä. WSOY, 1983. ISBN 951-0-11900-8
- Mitä-Missä-Milloin -kirjat 1984-2009. Otava.
- Jalava, Juhani: Suomen kaikkien aikojen yleisurheilutilastot. Juoksija-lehti, 1983.
- Raevuori, Antero: Paavo Nurmi, juoksijain kuningas. WSOY, 1997. ISBN 951-0-21850-2
- Laitinen, Esa: Suomen yleisurheilun tilasto-osa, s. 569. Määritä julkaisija!
- Joonas Rinne juoksi Suomen ennätyksen 1 500 metrillä Yle Urheilu. 18.6.2024. Viitattu 18.6.2024.