Whyten järjestelmä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Varhaisia höyryvetureita pyörästöjärjestyksen ja koon mukaan
Whyten järjestelmä vuonna 1906.[1]

Whyten järjestelmä (engl. Whyte notation) on tapa luokitella höyryvetureita perustuen vetureiden pyörästöjärjestykseen. Luokittelutavan kehitti Frederick Methvan Whyte ja se tuli laajempaan käyttöön 1900-luvun alussa American Engineer & Railroad Journalissa joulukuussa 1900 julkaistun pääkirjoituksen siivittämänä.

Whyten järjestelmässä höyryveturit luokitellaan laskemalla höyryveturin pyörien lukumäärä siten, että ensin ilmoitetaan etumaisten juoksupyörien lukumäärä, tämän jälkeen vetävien pyörien lukumäärä ja viimeisenä takimaisten juoksupyörien lukumäärä. Eri ryhmiin kuuluvien pyörien lukumäärät kirjataan väliviivalla erotettuina.

Täten höyryveturi, jossa on kaksi juoksuakselia (eli neljä pyörää) edessä, kolme vetävää akselia (eli kuusi vetopyörää) ja yksi juoksuakseli (eli kaksi pyörää) takana merkitään muodossa 4-6-2.

Veturit, jotka on varustettu kahdella tai useammalla vetävällä telillä ja jotka muodostuvat käytännössä kahdesta tai useammasta erillisesta vetopyörästöstä mutta saavat käyttöpaineensa yhteisestä höyrykattilasta, merkitään Whyten järjestelmässä siten, että vetopyörästöjen eli telien pyörästöt merkitään molemmat erikseen plusmerkillä yhdistettynä. Täten esimerkiksi Garrattin valmistama kaksitelinen niin kutsuttu "kaksois-Pacific" -tyyppinen teliveturi merkitään 4-6-2 2-6-4.

Yksinkertaisemmat teliveturit, kuten Mallet-tyyppiset veturit joissa ei ole vetävien pyöräkertojen välissä juoksupyöräkertoja, merkitään yhtenä kokonaisuutena. Union Pacific Railroadin käyttämässä Big Boy-tyyppisessä höyryveturissa on kaksi neliakselista vetävää teliä sekä niiden edessä ja takana kaksiakseliset juoksutelit. Veturin pyörästöjärjestys merkitään muodossa 4-8-8-4.

Pyörästöjärjestystä osoittavan numeroyhdistelmän perässä käytetään kirjainlyhenteitä osoittamaan veturin vesitankin sijoittamista veturin yhteyteen. Mikäli kirjainta ei ole, on kyseessä tenderiveturi, jossa vesitila on erillisessä polttoainevaunussa. Kirjain T tarkoittaa tankkiveturia, jossa vesitila on sijoitettu veturiin eikä erillistä tenderiä ole. Brittiläisen käytännön mukaan T tarkoittaa kattilan sivulle asetettuja vesitankkeja, PT (engl. pannier tank) tarkoittaa vesitilaa, joka on sijoitettu kattilan molemmin puolin sen yläosaan aluskehyksen yläpuolelle, ST (engl. saddle tank) tarkoittaa satulamaisesti kattilan päällä sijaitsevaa vesitilaa, ja WT (engl. well tank) tarkoittaa veturin aluskehyksen sisään rakennettua vesitilaa. Yhdistelmä T T tai TT tarkoittaa tankkiveturia, jossa on erillinen lisätenderi.

Polttomoottoriveturit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Brittiläisen käytännön mukaan pienet diesel- ja petroolikäyttöiset veturit luokiteltiin pyörästöjärjestyksensä mukaisesti samoin kuin höyryveturit. Tällöin pyörästöjärjestetystä osoittavan numeroyhdistelmän perään saatettiin liittää käyttövoiman tunnus D (diesel) tai P (petrooli), sekä veturin voimanvälitystä kuvaava tunnus H (hydraulinen), E (sähköinen) tai M (mekaaninen). Täten esimerkiksi merkintä 0-6-0DE tarkoittaa kolmella vetävällä akselilla varustettua dieselsähköveturia.

Mikäli voimansiirto ajomoottorista vetävään akseliin tapahtui muutoin kuin ulkoisten kiertokankien avulla, merkittiin pyörästöjärjestys muodossa 4w, 6w tai 8w ja sen perään liitettiin käyttövoiman tunnus. Esimerkiksi 6wPE tarkoittaa kolmiakselista veturia, jonka käyttövoimana on petrooli ja jonka voimansiirto on sähköinen.

Suurempiin vetureihin sovelletaan yleisesti UIC:n suosittelemaa merkintätapaa.

Whyten järjestelmän rajoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Whyten järjestelmä perustui olettamukselle, että juoksupyörät ja vetopyörät ryhmiteltäisiin omiin ryhmiinsä eikä niitä esimerkiksi sijoitettaisi toistensa lomaan. Kun käyttöön tuli vetureita, joiden veto- ja juoksuakseleiden järjestys oli käänteinen kuin yleisimmissä höyryvetureissa, otettiin käyttöön muita luokittelutapoja. Euroopassa siirryttiin käyttämään nykyistä UIC:n suosittelemaa merkintätapaa, joka on perua saksalaisesta merkintätavasta. UIC:n merkintätavan mukaan pyörästöjärjestys on mahdollista merkitä tarkemmin kuin Whyten järjestelmällä.

Pohjois-Amerikassa, sekä vähäisessä määrin myös Britteinsaarilla, oli tapana nimetä yleisimmin vetureissa tavattavat pyörästöjärjestykset. Usein pyörästöjärjestys sai nimen sarjan ensimmäisen veturin nimen mukaan. Esimerkiksi pyörästöjärjestys 2-2-0 sai nimen Planet ensimmäisen valmistetun 2-2-0 -veturin mukaan.

Yleisimmät pyörästöjärjestykset ja niiden nimet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alla kuvatussa luettelossa o tarkoittaa juoksupyöräkertaa ja O vetävää pyöräkertaa.

Pyörästö Whyten järjestelmässä Nimitys
Tavalliset yksiosaiset veturit
Oo 0-2-2 Northumbrian
oO 2-2-0 Planet
oOo 2-2-2 Single, Jenny Lind
oOoo 2-2-4  
ooO 4-2-0 Jervis
ooOo 4-2-2 Bicycle
ooOoo 4-2-4  
oooO 6-2-0 Crampton
OO 0-4-0 Four-Coupled (Yhdysvalloissa USRA 0-4-0)
OOo 0-4-2  
OOoo 0-4-4 Forney
oOO 2-4-0 Porter
oOOo 2-4-2 Columbia
oOOoo 2-4-4  
ooOO 4-4-0 American, Eight-wheeler
ooOOo 4-4-2 Atlantic
ooOOoo 4-4-4 Reading (Kanadassa Jubilee)
OOO 0-6-0 Six-Coupled, (Ranskassa Bourbonnais, Yhdysvalloissa USRA 0-6-0)
OOOo 0-6-2  
OOOoo 0-6-4  
oOOO 2-6-0 Mogul
oOOOo 2-6-2 Prairie
oOOOoo 2-6-4 Adriatic
oOOOooo 2-6-6
ooOOO 4-6-0 Ten-Wheeler (ei Britteinsaarilla)
ooOOOo 4-6-2 Pacific
ooOOOoo 4-6-4 Hudson, Baltic
OOOO 0-8-0 Eight-Coupled (Yhdysvalloissa USRA 0-8-0)
OOOOo 0-8-2  
oOOOO 2-8-0 Consolidation
oOOOOo 2-8-2 Mikado, Mike, MacArthur
oOOOOoo 2-8-4 Berkshire, Kanawha
oOOOOooo 2-8-6 (vain neljä rakennettu)
ooOOOO 4-8-0 Mastodon, Twelve-Wheeler
ooOOOOo 4-8-2 Mountain, Mohawk
ooOOOOoo 4-8-4 Northern, Niagara, Confederation, Dixie, Greenbrier, Pocono, Potomac, Golden State, Western, General, Governor, Big Apple, GS Series "Daylight" (Southern Pacific)
ooOOOOooo 4-8-6 (Lima Locomotive Worksin ehdotus, ei rakennettu)
oooOOOOooo 6-8-6 (Pennsylvania Railroadin höyryturbiiniveturi)
OOOOO 0-10-0 Ten-Coupled, Decapod
OOOOOo 0-10-2 Union
oOOOOO 2-10-0 Decapod, Russian Decapod
oOOOOOo 2-10-2 Santa Fe, Central (Southern Pacific käytti nimeä Decapod)
oOOOOOoo 2-10-4 Texas, (Chicago, Burlington & Quincy käytti nimeä Colorado, Kanadassa Selkirk)
ooOOOOO 4-10-0 Mastodon, Gobernador (El Gobernador)
ooOOOOOo 4-10-2 Southern Pacific, Overland
OOOOOO 0-12-0 Twelve-Coupled
oOOOOOO 2-12-0 Centipede
oOOOOOOo 2-12-2 Javanic
oOOOOOOoo 2-12-4  
ooOOOOOOo 4-12-2 Union Pacific
ooOOOOOOOoo 4-14-4 AA20
Duplex-teliveturit
ooOO OOoo 4-4-4-4 (PRR T1)
oooOO OOooo 6-4-4-6 (PRR S1)
ooOO OOOoo 4-4-6-4 (PRR Q2)
ooOOO OOoo 4-6-4-4 (PRR Q1)
Mallet-tyyppiset yksinkertaiset (Simplex) teliveturit
OO-OO 0-4-4-0
o-OO-OO-o 2-4-4-2  
OOO-OOO 0-6-6-0 Erie
oOOO-OOO 2-6-6-0 Denver & Salt Lake
oOOO-OOOo 2-6-6-2  
oOOO-OOOoo 2-6-6-4 Norfolk & Western
oOOO-OOOooo 2-6-6-6 Allegheny, Blue Ridge
ooOOO-OOOo 4-6-6-2 (Southern Pacific class MM-2)
ooOOO-OOOoo 4-6-6-4 Challenger
oOOO-OOOO 2-6-8-0 (Southern Railway, Great Northern Railway)
OOOO-OOOO 0-8-8-0 Angus
oOOOO-OOOO 2-8-8-0 Bull Moose
oOOOO-OOOOo 2-8-8-2 Chesapeake
oOOOO-OOOOoo 2-8-8-4 Yellowstone
ooOOOO-OOOOo 4-8-8-2
ooOOOO-OOOOoo 4-8-8-4 Big Boy
oOOOOO-OOOOOo 2-10-10-2 (Santa Fe ja Virginian)
oOOOO-OOOO-OOOO-o 2-8-8-8-2 Triplex (Erie RR)
oOOOO-OOOO-OOOO-oo 2-8-8-8-4 Triplex
  1. Fred H. Colvin, The railroad pocket-book: a quick reference cyclopedia of railroad information, New York, Derry-Collard; London, Locomotive Publishing Company (US-UK co-edition) 1906