Wat Arun
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Wat Arun (thaiksi วัดอรุณ, Aamunkoiton temppeli) on buddhalainen temppeli (wat), joka sijaitsee Bangkok Yain kaupunginosassa Bangkokissa Chao Phraya -joen läntisellä rannalla. Temppelin nimi täydellisenä kuuluu Wat Arunratchawararam Ratchaworamahavihara (วัดอรุณราชวรารามราชวรมหาวิหาร). Wat Arun on Bangkokin kuuluisin nähtävyys ja kaupungin tunnus.
Arkkitehtuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Wat Arunin keskeisin tunnuspiirre on sen taivaisiin kohoava torni eli prang. Jyrkät portaat vievät ylemmäs kahdelle näköalatasanteelle. Prang on 67 metriä korkea. Keskusprangia ympäröi vielä neljä pienempää satelliittia. Tornien pinta on verhoiltu merisimpukan kuorilla ja rikkinäisillä posliininpalasilla, jotka olivat tulleet Bangkokiin kiinalaisten laivojen painolastina. Prangien juurella on muinaisten kiinalaisten sotilaiden ja eläinhahmojen patsaita. Toisella tasanteella on neljä hindujumaluuksiin kuuluvan Indran patsasta, jotka ratsastavat Erawanilla.
Joen rannassa on kuusi paviljonkia (sala), jotka ovat kiinalaista tyyliä. Rakennelmat ovat vihreätä graniittia ja ne toimivat venelaitureina. Aivan prangien läheisyydessä on temppelikompleksin pääkappeli eli ubosot, jossa uskonnolliset menot toimitetaan. Rakennuksessa on Niramitr Buddhan kuva, jonka suunnitteli yleisen käsityksen mukaan kuningas Rama II. Hallin pääsisäänkäynnin kruunaa korkea kattorakennelma, joka on koristeltu värillisellä keramiikalla ja stukkolla. Rakennuksen edustalla on kaksi demonia, jotka toimivat temppelivartijoina[1].
Temppelin historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Temppeli rakennettiin jo Bangkokia edeltävän Ayutthayan valtakunnan aikana joskus 1700-luvun alussa, ja sen nimi oli alun perin Wat Makok (oliivien temppeli). Kun Thonburista tuli pääkaupunki, kuningas Taksin muutti temppelin nimen Wat Chaengiksi.
Temppeli toimi jonkin aikaa sittemmin Wat Phra Kaeoon vuonna 1784 siirretyn Smaragdibuddhan säilytyspaikkana.
Rama II muutti pyhätön nimen muotoon Wat Arunratchatharam. Hän myös korjautti temppelin ja korotti sen keskusprangia. Kuningas Rama III viimeisteli työn. Rama IV antoi temppelille sen nykyisen nimen Wat Arunratchawararam.
Mytologiaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Keskusprangi symboloi Meruvuorta, joka kuuluu intialaiseen uskonnolliseen käsitteistöön. Sivuprangit on omistettu tuulen jumalalle Phra Phaille.
Sisäänkäynnin luona olevat demonit tai paholaisen kuvat kuuluvat Ramajana-eepokseen. Valkea patsas on nimeltään Sahassateja, ja vihreä tunnetaan taasen nimellä Tasakanth.
Liikenneyhteydet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Koska Wat Arun sijaitsee joen rannalla, on lautta luonnollisesti paras keino päästä sinne. Tha Tian (thaiksi ท่าเตียน) -laiturista lähellä Wat Phota (lepäävän Buddhan temppeli) on yhdyslautta Bangkokin puolelta Wat Arunin laituriin. Ylitys maksaa 4 bahtia. Turisteilta peritään 50 bahtin sisäänpääsymaksu temppelialueelle.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lehtipuu, Markus: Thaimaa, Laos & Kambodzha. Helsinki: Suomalainen matkaopas, 2009. ISBN 978-952-9715-38-1