Wat (kansa)
| Wat | ||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
|
Merkittävät asuinalueet
|
||||||||||
| Kielet | wa | |||||||||
| Uskonnot | perinteinen usko | |||||||||
Wat ovat etninen ryhmä Burmassa, Kiinassa ja Thaimaassa. Asuinseutuaan he kutsuvat nimellä A Wa Shan. Wan kieli kuuluu mon-khmer-kieliin. Waita asuu Burmassa noin 600 000 ja Kiinassa 350 000[1]
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Waiden historiassa on yhtäläisyyksiä heidän naapuriensa de'angien ja bulangien kanssa. Kiinalaisten vaikutusvalta alkoi ulottua waiden maille jo kaksi tuhatta vuotta sitten. Erillinen etninen identiteetti heille alkoi muodostua Tang-dynastian aikana 600-luvulta 700-luvulle. Tang-dynastian aikana he kuuluivat ensin Nanzhaon kuningaskunnan ja sittemmin Song-dynastian aikana Dalin kuningaskunnan vaikutusvallan alaisuuteen. 1300-luvulta 1700-luvulle waiden elinkeino muuttui metsästys-keräilystä maanviljelykseen. Tähän vaikutti heidän alueilleen tulleet kiinalaiset ja thaikieliset kansat. Maanviljelyksen omaksuneet wat tulivat tunnetuiksi "kesyinä waina" ja metsästys-keräilyä jatkaneet "villeinä waina".[2]
1800-luvulla waiden vastarinta esti osaltaan Isoa-Britanniaa ulottamasta vaikutusvaltaansa Intiasta ja Burmasta syvemmälle Kiinaan. Vastarinta yhdensi waiden yhteiskuntarakennetta, joka oli pitkään koostunut yksittäisistä heimoista. Vielä tuolloin monet wat viljelivät oopiumia myyntiin. Tälle tuli loppu vasta Kiinan kommunistien voitettua Kiinan sisällissodan ja heidän kiellettyään oopiumin vuonna 1950. Sittemmin Kiinan puolelle perustettiin waiden autonomisia kuntia.[2] Burman puolella wat aloittivat aseellisen kapinan hallintoa vastaan monien maan muiden vähemmistöjen tavoin. Waiden asejoukkoihin kuuluu noin 30 000 miestä ja he hallitsevat alueita Itä-Burmassa. Waiden ja Burman hallinnon välillä solmittiin aselepo vuonna 2013.[3]
Kulttuuri
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wat jakautuvat useisiin eri alaryhmiin, jotka puhuvat omia murteitaan. Jotkut kielitieteilijät pitävät näitä murteita pikemminkin omina kielinään. Kieli on läheistä sukua de'angille ja bulangille. Wat asuvat vuoristokylissä, joissa asuu sadasta neljäänsataan perhettä. Talot rakennetaan bambusta. Osa waista käyttää edelleen kaskiviljelyä kun taas osa on siirtynyt nykyaikaisempiin menetelmiin. Wat jakautuvat isälinjaisiin klaaneihin. Jokaisen pojan sukunimi muodostuu hänen annetusta nimestään ja hänen isänsä nimestä, joka puolestaan muodostuu samalla kaavalla. Klaanien jäsenet avioituvat miltei aina eksogamisesti.[2]
Wat harjoittavat edelleen perinteistä uskoaan. Heidän luomiskertomuksensa mukaan he ilmestyivät luolasta A Wan vuorelta ja heitä luolasta seurasivat muut kansat, kuten de'angit, han-kiinalaiset ja dait. Wat uskovat myös erilaisiin henkiin, jotka liittyvät asioihin kuten eläimiin, kasveihin, säähän tai maantieteellisiin paikkoihin. Näiden henkien uskotaan pystyvän vaikuttamaan ihmisten elämään. Kuolleiden esi-isien hengiltä voidaan pyytää erilaisia siunauksia. Kiinan kulttuurivallankumouksen aikana uskon eri ilmentymiä kiellettiin ja tätä kautta osa siihen liittyneistä tavoista hävisi.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Wa Encyclopædia Britannica. Viitattu 1.11.2014. (englanniksi)
- ↑ a b c d James S. Olson: An ethnohistorical dictionary of China, s. 356–359. Greenwood Press, 1998. ISBN 0-313-28853-4 (englanniksi)
- ↑ Burma signs treaty with Wa ethnic group BBC News. 13. kesäkuuta 2013. Viitattu 1.11.2014. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Wat (kansa) Wikimedia Commonsissa