Waka

Kokin-wakashū on wakarunouden merkittävimpiä kokoelmia

Waka (jap. 和歌) on japanilaisen runouden muoto. Erityisesti termi viittaa 500–1300-lukujen hovirunouteen erotuksena myöhemmistä runomuodoista, kuten renga, haikai ja haiku. Waka on myös Japanille kotoperäistä runoutta erotuksena maassa kirjoitetusta kiinalaisesta runoudesta (kanshi) ja perustuu viiden ja seitsemän tavun vuorotteluun. Muinoin wakarunous käsitti useita erilaisia runomuotoja, kuten chōka, tanka, sedōka ja bussokusekika, mutta Heian-kauden jälkeen tanka nousi vallitsevaksi muodoksi, eikä muita muotoja juuri enää käytetä.

Waka tarkoittaa kirjaimellisesti ’japanilaista runoa’. Se voidaan kirjoittaa myös eri kirjoitusmerkein (倭歌, katso Wa). Wakarunous syntyi ryhmässä lauletuista runoista (kayō), mutta myöhemmin siitä tuli yksittäisten henkilöiden kirjoittamaa, omia tunteita ja ajatuksia ilmaisevaa runoutta. Man’yōshūssa sanan 和歌 kirjoitusmerkki 和 viittasi vielä kuorossa ääneen lukemiseen (jap. 唱和, shōwa), mutta myöhemmin sanan molemmat kirjoitustavat alkoivat merkitä japanilaista runoa. Niinpä wakaan voidaan viitata myös sanoilla yamato-uta (大和歌, ’Yamato-runo’) tai kokka (国歌, ’kotimainen runo’).

Wakan muodot

Termin waka alle kuuluu useita erilaisia tyylejä. Tärkeimmät kaksi ovat tanka (短歌, ’lyhyt runo’) ja chōka (長歌, ’pitkä runo’), ja muita: bussokusekika, sedōka ja katauta. Kolme viimeistä muotoa alkoivat kuitenkin kadota jo Heian-kauden alussa ja chōka hieman myöhemmin, joten sana waka alkoi merkitä pelkästään sen alalajia tankaa. Itse termillä tanka on lyhyempi historia: runoilija Masaoka Shiki loi sen halutessaan modernisoida wakaa. Aiemmin tankan tyyppisiin runoihin oli viitattu yksinkertaisesti nimellä waka tai uta (’laulu’, ’runo’). Haiku on myös Shikin keksimä termi, joka on peräisin vanhemmasta hokku-muodosta. Waka-runon historiaa on käsitelty laajemmin myös tanka-artikkelissa.

Perinteisesti waka-runolla ei ollut minkäänlaisia loppusointuja (ja niitä pidettiinkin vikoina).

Chōka

Chōka koostuu 5–7 tavun fraaseista, jotka toistetaan ainakin kaksi kertaa. Runo loppuu 5-7-7-tavulla. Lyhyin dokumentoitu chōka on Yamanoue no Okuran kirjoittama Nara-kaudella:

瓜食めば子ども思ほゆ栗食めばまして思はゆ何処より来りしものそ眼交にもとな懸りて安眠し寝さぬ

Runo koostuu kaavasta 5-7 5-7 5-7 5-7-7:

瓜食めば	Uri hameba	Kun syön meloneja
子ども思ほゆ	Kodomo Omooyu	Lapseni tulevat mieleen
栗食めば	Kuri hameba	Kun syön kastanjoita
まして思はゆ	Mashite Omowayu	Kaipaus on vielä pahempi.
何処より	Izuko yori	Mistä ne tulevat,
来りしものそ	Kitarishi monozo	Välkkyvät silmieni edessä.
眼交に	Manakai ni	Tekevät avuttomaksi
もとな懸りて	Motona kakarite	Lakkaamatta yö yön jälkeen.
安眠し寝さぬ	Yasui shi nesanu	Eivät anna nukkua rauhassa?

Tanka

Tanka koostuu viidestä yksiköstä (joita usein pidetään erillisinä riveinä käännettäessä) ja seuraavasta kaavasta:

5-7-5 / 7-7.

Tanka on paljon vanhempi runomuoto kuin haiku. Aikoinaan tämänmuotoisia runoja kutsuttiin nimellä hanka ("käänteinen runo"), sillä 5-7-5-7-7-muoto tuli chōka-runon lopetuksesta (envoi). Ylempää chōkaa seuraa lopetus, 銀も金も玉も何せむに勝れる宝子にしかめやも, joka on myös Okuran kirjoittama.

銀も	Shirogane mo	Hopea,
金も玉も	kogane mo tama mo	tai kulta tai jalokivet,
何せんに	nanisen ni	mitä niistä;
まされる宝	masareru takara	onko suurempaa aarretta
子にしかめやも	ko ni shikame ya mo	kuin lapsi?

Muut muodot

Wakasta on olemassa muitakin muotoja. Alun perin wakan tavumäärä ei ollut rajattu ja se saattoi vaihdella standardista 5:stä ja 7:stä myös 3, 4, 6 tai yli 7:ään.^lähde? Muita muotoja olivat myös:

• Bussokusekika: 5-7-5-7-7-7.
• Sedōka: 5-7-7-5-7-7.
• Katauta: 5-7-7.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Waka Wikimedia Commonsissa