Von der Leyenin I komissio
Von der Leyenin I komissio | |
---|---|
Euroopan 7. komissio | |
Virassa | |
Komissaarien kollegio vuonna 2021. | |
Toimikausi alkoi | 1. joulukuuta 2019 |
Toimikausi päättyi | 30. marraskuuta 2024 |
Jäsenet | |
Komission puheenjohtaja | Ursula von der Leyen (EPP) |
Komission varapuheenjohtajat |
1. varapuheenjohtaja: Frans Timmermans (PES) Muut johtavat varapuheenjohtajat: Margrethe Vestager (ALDE) Valdis Dombrovskis (EPP) |
Komissaarien lukumäärä | 27 |
Hallituspuolue | |
Hallituksen asema |
432 / 705 |
Historia | |
Vaalit | Europarlamenttivaalit 2019 |
Kausia | 9. Euroopan parlamentti |
Budjetti | 165,8 miljardia € (2018) |
Edellinen | Junckerin komissio |
Seuraava | Von der Leyenin II komissio |
Osa artikkelisarjaa |
Euroopan unionin politiikka |
---|
Von der Leyenin I komissio oli Ursula von der Leyenin johtama Euroopan komissio, joka toimikausi kesti 1. joulukuuta 2019 – 30. marraskuuta 2024. Von der Leyenin I komissio seurasi tehtävässään Junckerin komissiota.
Euroopan parlamentti valitsi von der Leyenin johtamaan komissiota 16. heinäkuuta 2019. Komission nimittäminen eteni tämän jälkeen siten, että von der Leyen lähetti EU-maiden päämiehille viralliset kirjeet, joissa näitä on kehotettu esittämään ehdokkaitansa komission jäseniksi. Parlamentti kuuli komissaariehdokkaita valiokunnissaan 30. syyskuuta – 8. lokakuuta 2019 välisenä aikana.
Perussopimusten mukaisesti parlamentin tuli hyväksyä kaikki komission jäsenet. Kuulemisprosessin aikana kolme komissaariehdokasta ei saanut parlamentin luottamusta. Vapaiden komissaaripaikkojen ehdokasmaat joutuivat etsimään uudet ehdokkaat komissaareiksi, jotka nauttisivat parlamentin luottamusta. Lopullinen hyväksyntä Ursula von der Leyenin I komission kokoonpanoksi saatiin 27. marraskuuta 2019.[1][2]
Komission aloittaessa EU:n jäsenenä ollut Iso-Britannia ei nimittänyt omaa komissaariehdokasta, joten komissiossa oli alusta lähtien 27 jäsentä.[3]
Komission nimittämisprosessi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tehtävien ja tavoitteiden muodostaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Von der Leyenin I komission tehtävät rakentuivat Euroopan parlamentilta saatujen suuntaviivojen mukaan. Komission painopisteiksi oli nostettu erityisesti ilmaston, teknologian ja väestörakenteen muutoksiin keskittyminen. Komissio näki Euroopan roolin johtajana maapallon terveystason nostamisessa ja digitaaliseen maailmaan siirtymisessä.[4]
Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen lausui tiedotteesaan 10. syyskuuta 2019 nimitettävän komission tehtävän seuraavasti:
»Tämä komissio määrittää eurooppalaisen toimintamallin: tartumme rohkeasti ilmastonmuutoksen torjuntaan, rakennamme kumppanuutta Yhdysvaltojen kanssa, määrittelemme suhteemme aiempaa itsevarmempaan Kiinaan ja olemme luotettava naapuri muun muassa Afrikalle. Tämän komission on puolustettava eurooppalaisia arvoja ja maailmanluokan normeja. Haluan komission, jota ohjaa määrätietoisuus, joka on selkeästi keskittynyt käsillä oleviin kysymyksiin ja joka antaa vastauksia. Haluan, että komissio on tasapainoinen, joustava ja nykyaikainen. Seuraavaksi tämän komission on voitettava parlamentin luottamus. Johtamani komissio tulee olemaan geopoliittinen komissio, joka on sitoutunut kestävän politiikan toteuttamiseen. Haluan myös, että Euroopan unioni vaalii monenvälisyyttä, sillä tiedämme, että olemme vahvempia, kun teemme yhdessä sen, mitä emme pysty tekemään yksin.»
(Ursula von der Leyen, Euroopan komission lehdistötiedote)
Uuden komission rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Von der Leyenin I komissiossa oli kahdeksan varapuheenjohtajaa, joiden joukkoon lukeutuu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkea edustaja. Varapuheenjohtajien tehtävänä oli vastata poliittisista suuntaviivoista esitetyissä keskeisissä painopisteissä. Varapuheenjohtajat ohjasivat komission työtä tärkeimmillä aihealueilla, joita ovat muun muassa Euroopan viherelvytysohjelma, digitaaliajan haasteisiin vastaava EU, ihmisten hyväksi toimiva talous, eurooppalaisen elämäntavan suojeleminen, EU:n roolin vahvistaminen ulkopolitiikassa sekä eurooppalaisen demokratian vahvistaminen. Komissaarit olivat uuden kollegion rakenteessa keskeisiä toimijoita ja hallinnoivat komission pääosastoja.[4]
Komission nimittäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valittu komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen esitti kokoonpanonsa uudeksi komissioksi 10. syyskuuta 2019. Tämän jälkeen komission rakenne eteni Euroopan parlamentin hyväksyttäväksi, jonka oli annettava koko kollegiolle hyväksyntänsä. Tätä ennen parlamentti kuuli komissaariehdokkaita Euroopan parlamentin eri valiokunnissa työjärjestyksen mukaisesti. Kun Euroopan parlamentti on antanut hyväksyntänsä, Eurooppa-neuvosto nimitti virallisesti uuden komission tehtäväänsä.[4]
Parlamentin kuulemisprosessi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ennen komissaariehdokkaiden hyväksymistä komissaarin toimeen, Euroopan parlamentti järjesti ehdokkaille kuulemisprosessin. Kuulemisprosessin tarkoituksena oli mitata ehdokkaiden taitoa ja pätevyyttä suhteessa ehdotettuun toimeen. Von der Leyenin komission kuulemisprosessi järjestettiin 30. syyskuuta – 10. lokakuuta 2019 välisenä aikana.
Kuulemisprosessin aikana komissaariehdokkaat Unkarin László Trócsányi, Romanian Rovana Plumb ja Ranskan Sylvie Goulard eivät saaneet parlamentin luottamusta, joten kyseiset jäsenmaat joutuivat etsimään heidän tilalleen uudet ehdokkaat parlamentin hyväksyttäväksi.
Plumb oli ehdolla liikennekomissaariksi ja Trócsányi laajentumiskomissaariksi. Plumbin kohdalla ongelmaksi muodostui yksityishenkilöltä saatu 800 000 euron laina, jonka alkuperää hän ei pystynyt selventämään tarpeeksi. Trócsányin kohdalla suurimmat kysymykset heräsivät hänen vanhasta asianajotoimistostaan.[5]
Goulard oli ehdolla sisämarkkinakomissaariksi. Avustajan palkkaukseen liittyneen skandaalin vuoksi Goulard oli teollisuus- ja sisämarkkinoista vastaavan valiokunnan kuultavana kahteen otteeseen, mutta ei saanut luottamusta komissaarina toimimiseen.[6]
Uusina ehdokkaina esitettiin Ranskasta Thierry Bretonia, Romaniasta Adina Văleania ja Unkarista Olivér Várhelyita, jotka saivat Euroopan parlamentin luottamuksen 27. marraskuuta 2019 järjestetyssä täysistunnossa äänin 461 puolesta, 157 vastaan ja 89 tyhjää.
Ursula von der Leyenin johtama komissio oli ensimmäinen komissio, jota johti nainen. Naisten osuus komissaareista oli myös historiallisen korkea. Von der Leyenin I komission toimikausi kesti 1. joulukuuta 2019 – 30. marraskuuta 2024.[2]
Von der Leyenin komissio (2019–2024)
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kuva | Komissaari | Vastuualue[7] | EU-puolue (kans. puolue) | Jäsenvaltio | |
---|---|---|---|---|---|
Ursula von der Leyen | Puheenjohtaja | EPP (CDU) |
Saksa | ||
Margrethe Vestager | Euroopan digitaalinen valmius (Varapuheenjohtaja) | ALDE (B) |
Tanska | ||
Valdis Dombrovskis | Ihmisten hyväksi toimiva talous (Varapuheenjohtaja) | EPP (V) |
Latvia | ||
Josep Borrell | Vahvempi EU maailmannäyttämöllä (Korkea edustaja/Varapuheenjohtaja) | PES (PSOE) |
Espanja | ||
Maroš Šefčovič | Toimielinten väliset suhteet ja tulevaisuuden ennakointi (Varapuheenjohtaja) | PES (Smer-SD) |
Slovakia | ||
Věra Jourová | Arvot ja avoimuus (Varapuheenjohtaja) | ALDE (ANO) |
Tšekki | ||
Dubravka Šuica | Demokratia ja väestökehitys (Varapuheenjohtaja) | EPP (HDZ) |
Kroatia | ||
Margarítis Schoinás | Eurooppalaisen elämäntavan edistäminen (Varapuheenjohtaja) | EPP (ND) |
Kreikka | ||
Wopke Hoekstra | Ilmastotoimet | EPP (CDA) |
Alankomaat | ||
Johannes Hahn | Budjetti ja hallinto | EPP (ÖVP) |
Itävalta | ||
Mairead McGuinness | Kauppapolitiikka | EPP (FG) |
Irlanti | ||
Iliana Ivanova | Innovointi ja nuorisoasiat | EPP (GERB) |
Bulgaria | ||
Nicolas Schmit | Työllisyys ja sosiaaliset oikeudet | PES (LSAP) |
Luxemburg | ||
Paolo Gentiloni | Talous | PES (PD) |
Italia | ||
Janusz Wojciechowski | Maatalous | ECR (PiS) |
Puola | ||
Thierry Breton | Sisämarkkinat | Ei ole (LREM) |
Ranska | ||
Elisa Ferreira | Koheesio- ja uudistusasiat | PES (PS) |
Portugali | ||
Stélla Kyriakídou | Terveys | EPP (DISY) |
Kypros | ||
Didier Reynders | Oikeusasiat | ALDE (MR) |
Belgia | ||
Helena Dalli | Tasa-arvo | PES (PL) |
Malta | ||
Ylva Johansson | Sisäasiat | PES (S) |
Ruotsi | ||
Janez Lenarčič | Kriisinhallinta | ALDE (Itsenäinen) |
Slovenia | ||
Adina Vălean | Liikenne | EPP (Lib.) |
Romania | ||
Olivér Várhelyi | Naapuruusasiat ja laajentumispolitiikka | EPP (Fidesz) |
Unkari | ||
Jutta Urpilainen | Kansainväliset kumppanuudet | PES (SDP) |
Suomi | ||
Kadri Simson | Energia | ALDE (KESK) |
Viro | ||
Virginijus Sinkevičius | Ympäristö, valtameret ja kalastus | Vihreät/EFA (LVŽS) |
Liettua |
Komission osastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pääosastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toimeenpanovirastot ja palveluyksiköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toimeenpanovirastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palveluyksiköt | Johtaja | |
---|---|---|
Nimi | Lyh. | |
Ilmasto-, infrastruktuuri- ja ympäristöasioiden toimeenpanovirasto | CINEA | Paloma Aba Garrote |
Innovaationeuvoston ja pk-yritysasioiden toimeenpanovirasto | EISMEA | Jean-David Malo |
Koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto | EACEA | Sophie Beernaerts |
Terveys- ja digitaaliasioiden toimeenpanovirasto | HaDEA | Marina Zanchi |
Tutkimuksen toimeenpanovirasto | REA | Marc Tachelet |
Tutkimusneuvoston toimeenpanovirasto | ERCEA | Laurence Moreau |
Palveluyksiköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palveluyksiköt | Poliittinen johtaja | |
---|---|---|
Nimi | Lyh. | |
Henkilöstövalintatoimisto | EPSO | Elisa Ferreira |
Poliittisen strategian keskus | EPSC | Ursula von der Leyen |
Petostentorjuntavirasto | OLAF | Johannes Hahn |
Henkilökohtaisten etuuksien hallinto- ja maksutoimisto | PMO | Johannes Hahn |
Historiallinen arkisto | ||
Infrastruktuuri- ja logistiikkatoimisto | OIB OIL | Johannes Hahn |
Julkaisutoimisto | OP | |
Kirjasto ja e-resurssikeskus | Tibor Navracsics | |
Oikeudellinen yksikkö | SJ | Ursula von der Leyen |
Pääsihteeristö | SG | Ursula von der Leyen |
Rakenneuudistusten tukipalvelu | SRSS | Elisa Ferreira |
Sisäinen tarkastus | IAS | Didier Reynders |
Tietosuojavastaava | DPO | Ursula von der Leyen |
Ulkopolitiikan välineet | FPI | Josep Borrell Fontelles |
50-artikla työryhmä | Michel Barnier |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ http://www.europarl.europa.eu/news/fi/press-room/20190711IPR56824/euroopan-parlamentti-valitsi-ursula-von-der-leyenin-komission-puheenjohtajaksi
- ↑ a b Euroopan parlamentti hyväksyi von der Leyenin komission 27.11.2019. Euroopan parlamentti. Viitattu 27.11.2019. (suomeksi)
- ↑ EU:n parlamentti hyväksyi äänestyksessä uudet komissaarit selvin numeroin Yle Uutiset. Viitattu 27.11.2019.
- ↑ a b c https://ec.europa.eu/finland/news/commission_190910_fi
- ↑ Europarlamentti hylkäsi Unkarin ja Romanian komissaariehdokkaat 30.9.2019. Yle Uutiset. Viitattu 12.10.2019. (suomeksi)
- ↑ Ranskan komissaariehdokas ei kelvannut EU-parlamentin valiokunnille – näpäytys Macronille 10.10.2019. Yle Uutiset. Viitattu 12.10.2019. (suomeksi)
- ↑ Ursula von der Leyenin komission salkkujako julkistettu ec.europa.eu. 10.9.2019. Viitattu 10.9.2019.