Vincenzo Nibali
Vincenzo Nibali | |
---|---|
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 14. marraskuuta 1984 |
Kansalaisuus | Italia |
Pyöräilijä | |
Lempinimi | Hai |
Pituus | 180 cm |
Paino | 65 kg |
Joukkue | lopettanut |
Laji | maantie |
Rooli | ajaja |
Ura | |
Ammattilaisjoukkue(et) | |
2005 2006–2012 2013–2016 2017–2019 2020–2021 2022 |
Fassa Bortolo Liquigas Astana Team Bahrain-Merida Trek-Segafredo Astana Qazaqstan Team |
Suurimmat voitot | |
Italian ympäriajo 2013, 2016, 6 etappia |
|
Tiedot päivitetty: 12. lokakuuta 2022 |
|
Aiheesta muualla | |
vincenzonibali.it | |
Vincenzo Nibali (s. 14. marraskuuta 1984 Messina) on italialainen maantiepyöräilijä, joka kilpaili ammattilaisena vuosina 2005–2022. Hän voitti kaksi kertaa Italian ympäriajon sekä kerran Ranskan ja Espanjan ympäriajon. Lisäksi hän voitti kahdesti Lombardian ympäriajon ja kerran Milano – San Remon. Hän aloitti ammattilaisuransa Fassa Bortolo -tallissa 2005, edusti Liquigasia 2006–2012, Astana Teamia 2013–2016, Bahrain-Meridaa 2017–2019, Trek-Segafredoa 2020–2021 ja Astana Qazaqstan Teamia 2022.
Nibali voitti ProTour-sarjaan kuuluvan GP Ouest-France -kilpailun vuonna 2006. Vuonna 2008 hän sijoittui Ranskan ympäriajon nuorten kilpailussa kolmanneksi ja 2009 toiseksi. Italian ympäriajossa 2010 hän sijoittui kokonaiskilpailussa kolmanneksi ja voitti lisäksi Asoloon päättyneen 14. etapin karattuaan muilta kärkiajajilta Monte Grappan vuorelta laskettaessa[1]. Saman vuoden Espanjan ympäriajossa hän voitti sekä kokonais- että yhdistelmäkilpailun ja nousi Ezequiel Mosqueran hylkäyksen[2] myötä myös 20. etapin voittajaksi. Italian ympäriajossa 2011 hän sijoittui alun perin kolmanneksi, mutta nousi Alberto Contadorin hylkäyksen jälkeen toiseksi[3]. Hän nousi lisäksi aika-ajoetapin voittajaksi[3]. Nibali voitti 2012 Tirreno–Adriatico-etappikilpailun ja sijoittui Ranskan ympäriajossa kolmanneksi. Hän voitti Tirreno–Adriaticon myös 2013.
Nibali voitti Italian ympäriajon 2013 neljän minuutin 43 sekunnin erolla Rigoberto Uraniin[4]. Hän voitti lisäksi ylämäkeen ajetun aika-ajoetapin ja vuoristossa ajetun 20. etapin. Saman vuoden Espanjan ympäriajossa hän sijoittui toiseksi 37 sekuntia Chris Hornerille hävinneenä[5]. Ranskan ympäriajossa 2014 hän voitti kokonaiskilpailun 7 minuutin ja 37 sekunnin erolla Jean-Christophe Péraudiin. Lisäksi hän voitti neljä etappia, joista kolme oli vuorietappeja. Ranskan ympäriajossa 2015 hän voitti Alpeilla ajetun 19. etapin[6]. Hän voitti samana vuonna Lombardian ympäriajon karattuaan kärkiryhmästä hieman ennen toiseksi viimeisen nousun, Civiglion, huippua[7].
Nibali voitti Italian ympäriajon toistamiseen 2016. Hän oli 18. etapin jälkeen neljäntenä neljä minuuttia 43 sekuntia kilpailua johtanutta Steven Kruijswijkia jäljessä[8]. Hän voitti Risouliin päättyneen 19. etapin nousten kokonaiskilpailussa toiseksi 44 sekunnin päähän kilpailun johtoon siirtyneestä Esteban Chavesista[9]. Seuraavan päivän toiseksi viimeisellä etapilla Nibali karkasi Chavesilta jyrkässä nousussa 15 kilometriä ennen maalia ja siirtyi kokonaiskilpailun johtoon 52 sekunnin erolla Chavesiin[10]. Tuo säilyi heidän eronaan myös viimeisen etapin jälkeen[11].
Italian ympäriajossa 2017 Nibali voitti Bormioon päättyneen 16. etapin. Kokonaiskilpailussa hän sijoittui kolmanneksi. Saman vuoden Espanjan ympäriajossa hän voitti Andorra la Vellaan päättyneen kolmannen etapin.[12] Kokonaiskilpailussa hän sijoittui toiseksi kaksi minuuttia ja 15 sekuntia Chris Froomelle hävinneenä.[13] Hän voitti samana syksynä Lombardian ympäriajon 28 sekunnin erolla Julian Alaphilippeen[14].
Nibali voitti Milano – San Remo -suurklassikon 2018 karattuaan pääjoukosta Poggion nousussa noin seitsemän kilometriä ennen maalia[15]. Seuraavan vuoden Italian ympäriajossa hän sijoittui toiseksi minuutin ja viisi sekuntia Richard Carapazille hävinneenä[16]
Saavutuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 2002
- Maantiepyöräilyn MM-kilpailut, junioreiden aika-ajossa pronssia
- 2004
- Maantiepyöräilyn MM-kilpailut, alle 23-v. aika-ajossa pronssia
- 2006
- GP Ouest-France, voitto
- Settimana Ciclista Internazionale Coppi-Bartali, kokonaiskilpailussa toinen, 2. etapin voitto
- Eneco Tour, kokonaiskilpailussa kolmas
- 2007
- Giro di Toscana, voitto
- GP Industria & Artigianato-Larciano, voitto
- Slovenian ympäriajo, kokonaiskilpailussa toinen, pistekilpailun sekä 3. ja 4. etapin voitto
- Italian ympäriajo, kokonaiskilpailussa 19., Liquigasin joukkueessa 1. etapin (joukkueaika-ajo) voitto
- 2008
- Giro del Trentino, kokonaiskilpailun ja 3. etapin voitto
- Italian ympäriajo, kokonaiskilpailussa 11., nuorten kilpailussa kolmas
- Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailussa 20., nuorten kilpailussa kolmas
- Olympialaiset, aika-ajossa 15.
- 2009
- Giro dell'Appennino, voitto
- Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailussa seitsemäs, nuorten kilpailussa toinen, 15. etapilla kolmas
- GP Camaiore, voitto
- 2010
- Tour de San Luis, kokonaiskilpailun ja 4. etapin (aika-ajo) voitto
- Italian ympäriajo, kokonais- ja pistekilpailussa kolmas, 14. etapin voitto, 19. etapilla kolmas
- Slovenian ympäriajo, kokonaiskilpailun ja 3. etapin voitto
- Vuelta a Burgos, kokonaiskilpailussa kolmas
- Trofeo Melinda, voitto
- Espanjan ympäriajo, kokonais- ja yhdistelmäkilpailun voitto, pistekilpailussa kolmas, 20. etapin voitto, 4. ja 14. etapilla toinen
- Lombardian ympäriajo, viides
- 2011
- Tirreno–Adriatico, kokonaiskilpailussa viides
- Milano – San Remo, kahdeksas
- Liège–Bastogne–Liège, kahdeksas
- Italian ympäriajo, kokonais- ja pistekilpailussa toinen, 16. etapin (aika-ajo) voitto, 14. ja 19. etapilla toinen, 9. etapilla kolmas[3]
- Espanjan ympäriajo, kokonaiskilpailussa seitsemäs
- 2012
- Omanin ympäriajo, kokonaiskilpailussa toinen, 5. etapin voitto
- Tirreno–Adriatico, kokonais- ja pistekilpailun sekä 5. etapin voitto
- Milano – San Remo, kolmas
- Liège–Bastogne–Liège, toinen
- Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailussa kolmas
- Giro di Padania, kokonaiskilpailun ja 4. etapin voitto
- 2013
- Tirreno–Adriatico, kokonaiskilpailun voitto
- Giro del Trentino, kokonaiskilpailun ja 4. etapin voitto
- Italian ympäriajo, kokonaiskilpailun voitto, piste- ja mäkikirikilpailussa toinen, 18. etapin (ylämäkiaika-ajo) ja 20. etapin voitto, 14. etapilla toinen, 10. etapilla kolmas
- Vuelta a Burgos, kokonaiskilpailussa kolmas
- Espanjan ympäriajo, kokonais- ja yhdistelmäkilpailussa toinen, 10. ja 14. etapilla toinen
- MM-kilpailut, maantieajossa neljäs
- 2014
- Tour de Romandie, kokonaiskilpailussa viides
- Maantieajon Italian-mestaruus
- Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailun voitto, mäkikirikilpailun toinen, 2., 10., 13. ja 18. etapin voitto, 14. etapilla toinen, 5., 8. ja 17. etapilla kolmas
- 2015
- Maantieajon Italian-mestaruus
- Ranskan ympäriajo, kokonaiskilpailussa neljäs, 19. etapin voitto
- Coppa Bernocchi, voitto
- Tre Valli Varesine, voitto
- Lombardian ympäriajo, voitto
- 2016
- Omanin ympäriajo, kokonaiskilpailun ja 4. etapin voitto[17]
- Tirreno–Adriatico, kokonaiskilpailussa kuudes
- Italian ympäriajo, kokonaiskilpailun voitto, 19. etapin voitto, 13. etapilla kolmas
- Ranskan ympäriajo, 20. etapilla kolmas
- 2017
- Kroatian ympäriajo, kokonaiskilpailun voitto
- Italian ympäriajo, kokonaiskilpailussa kolmas, 16. etapin voitto, 20. etapilla kolmas
- Espanjan ympäriajo, kokonaiskilpailussa toinen, pistekilpailussa kolmas, 3. etapin voitto, 11., 14. ja 16. (aika-ajo) etapilla kolmas
- Giro dell'Emilia, toinen
- Tre Valli Varesine, kolmas
- Lombardian ympäriajo, voitto
- 2018
- Milano – San Remo, voitto
- Lombardian ympäriajo, toinen
- 2019
- Milano – San Remo, kahdeksas
- Liège–Bastogne–Liège, kahdeksas
- Italian ympäriajo, kokonaiskilpailussa toinen, 1. etapilla (aika-ajo) ja 14. etapilla kolmas
- Ranskan ympäriajo, 20. etapin voitto
- 2020
- Royal Bernard Drome Classic, kolmas
- Pariisi–Nizza, kokonaiskilpailussa neljäs
- Lombardian ympäriajo, kuudes
- MM-kilpailut, maantieajossa viidestoista
- Italian ympäriajo, kokonaiskilpailussa seitsemäs
- 2021
- Italian ympäriajo, kokonaiskilpailussa 18:s
- Giro di Sicilia, kokonaiskilpailun ja 4. etapin voitto
- 2022
- Italian ympäriajo, kokonaiskilpailussa neljäs
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Vincenzo Nibali Trap-Friis -tietokannassa (englanniksi)
- Vincenzo Nibali Cycling Archives -tietokannassa (englanniksi)
- Vincenzo Nibali Pro Cycling Stats -sivustolla (englanniksi)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Nibali solos into Asolo cyclingnews.com. 22.5.2010. Arkistoitu 16.6.2010. Viitattu 22.5.2010. (englanniksi)
- ↑ SANCTIONS, PERIOD OF INELIGIBILITY, DISQUALIFICATION uci.ch. Viitattu 19.3.2012. (englanniksi)
- ↑ a b c Contador kahden vuoden pannaan, menetti Tourin ja Giron voitot procycling.fi. 6.2.2012. Arkistoitu 9.2.2012. Viitattu 13.3.2012.
- ↑ Final general classification cyclingnews.com. 26.5.2013. Viitattu 26.5.2013. (englanniksi)
- ↑ Hornerista, 41, kaikkien aikojen vanhin voittaja yle.fi. 15.9.2013. Viitattu 15.9.2013.
- ↑ Tour de France: Nibali redeemed with La Toussuire win cyclingnews.com. 24.7.2015. Viitattu 25.7.2015. (englanniksi)
- ↑ Nibali wins Il Lombardia cyclingnews.com. 4.10.2015. Viitattu 5.10.2015. (englanniksi)
- ↑ 2016 » 99th Giro d'Italia (2.UWT) procyclingstats.com. Viitattu 29.5.2016. (englanniksi)
- ↑ Girossa dramatiikkaa: johtava Kruijswijk teki voltin lumihankeen yle.fi. 27.5.2016. Viitattu 29.5.2016. (englanniksi)
- ↑ Nibalin huima nousu tuomassa voiton – "Tämä oli hullu Giro" yle.fi. 28.5.2016. Viitattu 29.5.2016. (englanniksi)
- ↑ Nibalista 99. Giron mestari dramaattisten vaiheiden jälkeen yle.fi. 29.5.2016. Viitattu 29.5.2016. (englanniksi)
- ↑ Vincenzo Nibali procyclingstats.com. Viitattu 26.8.2017. (englanniksi)
- ↑ 2017 » 72nd Vuelta a España (2.UWT) General classification procyclingstats.com. Viitattu 12.9.2017. (englanniksi)
- ↑ 2017 » 111th Il Lombardia (1.UWT) procyclingstats.com. Viitattu 16.10.2017. (englanniksi)
- ↑ Messinan hai hyökkäsi pyöräilyn ensimmäisen kevätklassikon voittoon – Nibali nopein Milano–San Remossa yle.fi. Viitattu 18.2.2018.
- ↑ 2019»102nd Giro d'Italia (2.UWT) procyclingstats.com. Viitattu 4.6.2019. (englanniksi)
- ↑ Vincenzo Nibali procyclingstats.com. Viitattu 24.2.2016. (englanniksi)