Viljo Heino

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viljo Heino
Viljo Heino elokuussa 1944.
Viljo Heino elokuussa 1944.
Henkilötiedot
Syntynyt1. maaliskuuta 1914
Iitti, Suomen suuriruhtinaskunta
Kuollut15. syyskuuta 1998 (84 vuotta)
Helsinki, Suomi
Kansalaisuus Suomi Suomi
Uran tiedot
Pituus 175 cm
Laji kestävyysjuoksu
Seura Lahden Urheilijat (-1938)
Karhulan Katajaiset (1939-)
Kilpauran kesto 1938–1950
Saavutukset
Voitot 1 Euroopanmestaruus
Ennätykset 10 maailmanennätystä
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten yleisurheilu
EM-kilpailut
Kultaa Kultaa Oslo 1946 10 000 m

Viljo Akseli Heino (1. maaliskuuta 1914 Iitti15. syyskuuta 1998) oli suomalainen kestävyysjuoksija. Heino oli 1940-luvun puolivälissä ja loppupuolella maailman parhaita kestävyysjuoksijoita 5 000 ja 10 000 metrin matkoilla.

Heino taisteli talvisodassa ja haavoittui jalkaan, joka parani myöhemmin täysin. Jatkosodassa hän taisteli Syvärin rintamalla, kunnes vuonna 1943 siirtyi Haminaan, missä pääsi harjoittelemaan paremmin.

Viljo Heino voitti EM-kultaa vuonna 1946 Oslossa 10 000 metrin juoksussa ajalla 29.52,0.[1] Heino oli kisassa ylivoimainen: toiseksi tullut Helge Perälä hävisi 39,4 sekuntia. 5 000 metrillä Heino oli neljäs. Ruotsalaiset olivat yrittäneet kieltää Heinon osallistumisen kisaan väittämällä hänen olleen ammattilainen. Urho Kekkonen ja Lauri Miettinen saivat kuitenkin koko alkuvuoden 1946 kilpailukiellossa olleen Heinon mukaan kisoihin. Lontoon olympialaisissa 1948 Heino oli Emil Zátopekin ohella ennakkosuosikkeja, mutta valmistautuminen oli epäonnistunut saman vuoden keväällä tapahtuneen pohjerevähdyksen takia. Myös Lontoossa iskenyt vatsatauti verotti voimia, minkä takia Heino keskeytti 10 000 metrin kilpailussa. Maratonilla hän oli yhdestoista juostuaan olympialaisissa elämänsä ensimmäisen maratonin.

Heino voitti neljä 5 000 metrin Suomen mestaruutta (1943, 1944, 1945 ja 1946), kolme 10 000 metrin Suomen mestaruutta (1943, 1946 ja 1949) sekä neljä maastojuoksun pitkän matkan Suomen mestaruutta (1944, 1945, 1947 ja 1948). Hänellä oli kauden paras aika maailmassa 10 000 metrillä vuosina 1943–1947, kunnes alkoi seitsemän vuotta kestänyt Emil Zátopekin aikakausi. 5 000 metrillä Heino oli kauden nopein 1944 ja 1945.

Heino voitti 1. tammikuuta 1950 São Paulon uudenvuodenyön juoksun.[2]

Vuonna 1949 Heino valittiin Vuoden urheilijaksi. Hän edusti Karhulan Katajaisia. Heino lopetti uransa vuonna 1950, kun tunsi maailmanennätyksen tekemisen olevan jo mahdotonta.

Maailmanennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heino juoksi 25. elokuuta 1944 Helsingissä 10 000 metrin uuden maailmanennätyksen 29.35,4. Taisto Mäen vuonna 1939 juoksema entinen ennätys parani peräti 17,2 sekunnilla. Ennätyksen rikkoi vasta Emil Zátopek kesäkuussa 1949 juoksemalla Ostravassa 29.28,2. 35-vuotias Heino otti ennätyksen kuitenkin vielä haltuunsa juoksemalla 1. syyskuuta 1949 29.27,2. Tähän Zátopek vastasi jälleen 1,5 kuukautta myöhemmin Ostravassa alittamalla Heinon tuloksen kuudella sekunnilla. Heinon tulos säilyi Suomen ennätyksenä yli 10 vuotta. Kummassakin Heinon juoksussa syntyi väliaikana myös kuuden mailin maailmanennätys (28.38,6 1944 ja 28.30,8 1949). Ensimmäisessä juoksussa hän jatkoi juoksemista vielä niin kauan, että sai uuden puolen tunnin juoksun epävirallisen maailmanennätyksen 10 131 metriä.

Kuuden mailin ennätysten lisäksi Viljo Heinolla oli hallussaan myös useita muita harvemmin juostujen matkojen ennätyksiä.

Heinon maailmanennätykset aikajärjestyksessä [3]

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
6 mailia 28.38,6 25. elokuuta 1944 Helsinki
10 000 metriä 29.35,4 25. elokuuta 1944 Helsinki
15 000 metriä 46.15,5 30. syyskuuta 1945 Turku
10 mailia 49.41,6 30. syyskuuta 1945 Turku
Tunnin juoksu 19,339 km 30. syyskuuta 1945 Turku
15 000 metriä 46.04,0 14. syyskuuta 1946 Helsinki
10 mailia 49.22,2 14. syyskuuta 1946 Helsinki
6 mailia 28.30,8 1. syyskuuta 1949 Kouvola
10 000 metriä 29.27,2 1. syyskuuta 1949 Kouvola
20 000 metriä 1:02.40,0 22. syyskuuta 1949 Turku

Suomen ennätykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
3 000 metriä 8.10,8 14. syyskuuta 1944 Malmö
5 000 metriä 14.09,6 17. syyskuuta 1944 Göteborg
10 000 metriä 29.35,4 25. elokuuta 1944 Helsinki
10 000 metriä 29.27,2 1. syyskuuta 1949 Kouvola
Tunnin juoksu 19,339 km 20. syyskuuta 1945 Turku
  • Viljo Heino Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
  • Kilpakenttien sankarit, Tammi 1992, s. 186–189
  1. EUROPEAN ATHLETICS CHAMPIONSHIPS - OSLO 1946 Competitions. European Athletics. Viitattu 1.10.2019. (englanniksi)
  2. Mannerla, Einari: Mitä Missä Milloin 1951, s. 321. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  3. FIN Record Progressions- Track 20.12.2006. ARRS. Arkistoitu 14.6.2007. Viitattu 15.7.2007. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]