Viktor Magnus von Born

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Viktor Magnus von Born
Henkilötiedot
Syntynyt8. lokakuuta 1851
Helsinki
Kuollut15. syyskuuta 1917 (65 vuotta)
Pernaja
Ammatti tilanomistaja, poliitikko
Arvonimivapaaherra
maamarsalkka
Vanhemmat Johan August von Born
Hedvig Lovisa Fransiska von Haartman
Puoliso Hulda Augusta Berndtson 1876–1891
Clara Henny Helena Grafström 1893–1905
Anna Elise Edelfelt (ent. de la Chapelle) 1908–1917
Lapset Ernst von Born

Viktor Magnus (V. M.) von Born (8. lokakuuta 1851 Helsinki15. syyskuuta 1917 Pernaja) oli suomalainen vapaaherra, tilanomistaja, valtiopäivämies ja RKP:n kansanedustaja.

Opinnot ja työura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Von Bornin vanhemmat olivat senaattori, vapaaherra Johan August von Born ja Hedvig Lovisa Fransiska von Haartman. Hän pääsi ylioppilaaksi 1868 ja suoritti yleisen oikeustutkinnon 1873. Von Born oli Helsingin kaupunginvaltuuston valiokuntasihteerinä 1875–1878, Ritarihuoneen kanslistina 1876–1879, Loviisan raastuvanoikeuden notaarina ja vt. oikeusneuvosmiehenä 1880–1881 sekä Östra Nyland -lehden toimittajana 1881–1884. Hän hoiti omistamaansa kartanoa Pernajassa 1879–1913.[1]

Suur-Sarvilahden kartano kuului Suomen suurimpiin, ja sen antaman taloudellisen riippumattomuuden turvin von Born saattoi kuulua Nikolai Bobrikovin näkyvimpiin vastustajiin,[2] Niinpä ensimmäisen sortokauden aikana von Born oli karkotettuna Suomesta vuosina 1903–1904.[1]

Von Born oli naimisissa kolme kertaa ja jäi leskeksi kaksi kertaa. Ensimmäinen puoliso oli Hulda Augusta Berndtson 1876–1891, toinen Clara Henny Helena Grafström 1893–1905, ja viimeksi hän oli naimisissa vuodesta 1908 Ellan (Anna Elise) Edelfeltin (ent. de la Chapelle) kanssa.[1][3]

Hänen poikansa ensimmäisestä avioliitosta oli sittemmin ministerinäkin toiminut Ernst von Born.[4]

Viktor Magnus von Bornin sisar Hanna von Born (1861−1959) avioitui ruotsalaisen vakuutusmiehen ja liberaalipoliitikon Sven Theodor Palmen (1854−1934) kanssa. Heidän pojanpoikansa oli Ruotsin pitkäaikainen pääministeri Olof Palme. Sven Theodor ja Hanna Palmen kaksi poikaa, Nils Palme ja Olof Palme (vanhempi) osallistuivat vapaaehtoisina valkoisten puolella Suomen sisällissotaan. Olof Palme (vanhempi) kaatui Tampereella sodan loppuvaiheissa huhtikuun alussa 1918.

Yhteiskunnallinen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Von Born oli lahjakas puhuja ja kirjoittaja. Yhdessä Kasten Antellin ja Arvid Nybergin kanssa hän perusti Östra Nyland -lehden vuonna 1881. Hän kirjoitti myös lehtiin Vikingen, Nya Pressen ja Finsk tidskrift.[2]

Von Born osallistui aatelissäädyssä sukunsa edustajana valtiopäiville 1877–1878, 1885, 1888, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906. Hän oli aatelissäädyn maamarsalkka viimeisillä säätyvaltiopäivillä 1905–1906. RKP:n kansanedustajana von Born oli 1910–1914 Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hän toimi Pernajan kuntakokouksen puheenjohtajana ja kuului Helsingin kaupunginvaltuustoon. Von Born toimi myös Suomen Talousseuran puheenjohtajana.[1]

Postimerkkejä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Punaisen Ristin postimerkkisarjassa julkaistiin Vikto Magnus von Bornista sininen postimerkki 26. marraskuuta 1956. Sen arvo oli 30 markkaa ynnä 5 markan lisämaksu. Postimerkin käypäisyysaika oli 26. marraskuuta 1956 – 31. toukokuuta 1994.[5]

  1. a b c d Viktor Magnus von Born Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  2. a b von Born, Viktor Magnus Biografiskt lexikon för Finland. Svenska litteratursällskapet i Finland. Arkistoitu 6.6.2010. Viitattu 14.12.2013. (ruotsiksi)
  3. Vainio-Kurtakko, Maria: Ett gott parti : Scener ur Ellan de la Chapelles och Albert Edelfelts liv. Skrifter utgivna av Svenska litteratursällskapet i Finland, 2022. ISBN 978-951-583-557-4 Teoksen verkkoversio. (ruotsiksi)
  4. Ernst von Born Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
  5. Postimerkkiluettelo LAPE 2004, s. 230.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]