Viidestoista yö
”Viidestoista yö” Juice Leskinen Slam | ||
---|---|---|
Singlen tiedot | ||
Albumilta | XV yö (Tauko III) | |
A-puoli | ”Ei elämästä selviä hengissä” | |
Äänitetty | 1979 | |
Julkaistu | 1980 | |
Tuottaja(t) | Juice Leskinen & Tommi Liuhala | |
Kesto | 04.08 | |
Levy-yhtiö | Hi-Hat | |
Juice Leskisen muut singlet | ||
”Jäminkipohja boogie” 1979 |
”Viidestoista yö” 1980 |
”Mies joka rakastaa itseään” 1980 |
Viidestoista yö on Juice Leskisen säveltämä ja sanoittama kappale vuodelta 1980. Kappale on tunnelmaltaan iloinen, vaikka sen teksti onkin pohjimmiltaan hyvin synkkä.[1] Kappaleen kertosäe alkaa: Sun kanssas katson maailmaa / Ja samaa unta nään / Kuin hullu huudan rakkauteni perään.
Laulu on Leskisen tunnetuimpia ja se on sijoittunut suosittujen kappaleiden yleisöäänestyksissä hyvin 2000-luvullakin. Juice Leskisen valittujen runojen kokoelmaan Sanataiteilija kävi täällä on otettu mukaan vain kaksi rock-tekstiä, ”Viidestoista yö” ja ”Syksyn sävel”, jotka teoksen toimittaja Satu Koskimies on nimennyt ”suuriksi lauluiksi”.[2]
Tausta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juice Leskinen on itse kertonut, että sekä sävellykseen että sanoitukseen on antanut vaikutteita Bob Dylanin ”Mr. Tambourine Man” ja hän kirjoitti kappaleen kahden viikon juomaputken jälkeen, viidentenätoista yönä.[3] Kappale ei kuitenkaan kerro pelkästään juomaputken päättymisestä.[4] Harri Rinne kertoo kirjassaan Juice ON [Juice OFF], että kappaleen taustalla on Leskisen suhde hänen avovaimoonsa. Kun Rinteellä oli ollut suhde Leskisen vaimon kanssa, Leskinen kertoi kostoksi Rinteelle, että hän rakasteli Rinteen avovaimon kanssa Ratinan puistossa ja teki sitten siitä kappaleen ”Viidestoista yö”. Tämä rikkoi miesten välit pitkäksi aikaa.[5] Leskinen oli kertonut saman tarinan jo aiemmin, mutta Rinteen nimeä mainitsematta.[4]
Rakenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]”Viidestoista yö” on rakenteeltaan melko yksinkertainen. Laulu noudattaa intron jälkeen rakennetta AABABABB, jossa A tarkoittaa varsinaista säkeistöä eli A-osaa ja B kertosäkeistöä eli B-osaa. Kappaleen intro koostuu lyhyestä sointukulusta, joka toistuu useasti kappaleen aikana, myös aivan lopussa. Kappaleen lopussa tempo hidastuu, ja kappale päättyy D-duuriin. Sanoituksissa on paljon loppusointuja. Kappaleen nimi ”Viidestoista yö” mainitaan kahdesti: ensimmäisen kerran toisen A-osan alussa ja toisen kerran viimeisen A-osan alussa.
Sanoitus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Leskisen sanoituksia tutkineen Lasse Halmeen mukaan ”Viidestoista yö” yhdistää elämäntuskan ja rakkaussuhteen vaikeudet. Ainoa lohtu on rakkaan ihmisen läheisyys ja yhteinen uni on toivo paremmasta, mutta sekään ei kokonaan poista irrallisuuden kokemusta: Ja kun aamu on, en tiedä missä herään.[6] Toisaalta laulun loppu kertoo rauhoittumisesta ja levon löytymisestä: Voi olla, että vihdoin pääsen uneen. Uni on Leskisen sanoituksissa yleensäkin myönteinen asia, kun taas todellisuus koetaan kielteiseksi.[7] Leskisen itsensä mukaan kyseinen säe viittaa myös siihen tunteeseen, että kahden viikon juomaputki on lopussa.[3][8]
Julkaisu ja suosio
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]”Viidestoista yö” ilmestyi vuonna 1980 Juice Leskinen Slamin LP:llä ’XV yö (Tauko III). Albumilta julkaistiin myös single, jonka B-puolena oli ”Viidestoista yö” ja A-puolena ”Ei elämästä selviä hengissä”. Kappaleen esittävät levyllä Juice Leskinen (laulu), Eero ”Safka” Pekkonen (urut ja taustalaulu), Petteri Salminen (sähkökitara), Hannu Tervaharju (basso) ja Matti A. Takala (rummut).[3] Kappale on ilmestynyt myöhemmin useilla eri kokoelmalevyillä, ja monet muutkin esittäjät ovat levyttäneet siitä oman versionsa, kuten oopperalaulaja Matti Salminen.[9]
Kappaleesta löytyy myös kaksi live-versiota Leskisen levyiltä Kuopio-Iisalmi-Nivala sekä Klassikoiden ilta. Ranskaksi sen on levyttänyt André Noël Chaker nimellä ”Nos lendemains” vuoden 1998 useiden esittäjien albumille In Distant Worlds – kaukaisilla maailmoilla.[10] Lisäksi kappaleen on laulanut espanjaksi Pepe Gonzáles levyllä Eteenpäin. Myös Leskinen itse vieraili kappaleessa ja laulaakin kappaleen lopussa kertosäkeen suomeksi. Björn Mattsson levytti vuonna 2002 kappaleesta Barbara Helsingiuksen kääntämän englanninkielisen version "Night Fifteen".[11][12]
Vuonna 1995 ”Viidestoista yö” sijoittui Radiomafian top 500 -äänestyksessä 186. sijalle.[13] Iskelmä-radion järjestämässä äänestyksessä kaikkien aikojen parhaasta iskelmästä se tuli 13:nneksi.[14] Helsingin Sanomien vuonna 2007 järjestämässä lukijaäänestyksessä kappale oli neljäs.[15]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Juice Leskinen: Viidestoista yö YLE Elävä arkisto. Arkistoitu 11.9.2010. Viitattu 30.3.2010.
- ↑ Nero nukkuu, sanat valvovat 2007. Karjalainen. Arkistoitu 3.2.2008. Viitattu 17.3.2010.
- ↑ a b c Tuominen, Harri: Juice Leskinen. Syksyn sävel. Kaikki singlet 1974-2004. (CD-boksin liite) Johanna Kustannus, 2007.
- ↑ a b Korpeinen, Reijo (toim.): Ekkös sää Juice oo, s. 179-180. WSOY, 1987. ISBN 951-0-14567-X
- ↑ Rinne, Harri: Juice ON [Juice OFF], s. 36. WSOY, 2002. ISBN 951-0-27369-4
- ↑ Halme, Lasse: Onko siinä sanoma? Mitä Juice Leskinen todella sanoi, s. 11-12. Helsinki: Omakustanne, 1992. ISBN 952-90-4037-7
- ↑ Halme, Lasse: Onko siinä sanoma? Mitä Juice Leskinen todella sanoi, s. 48. Helsinki: Omakustanne, 1992. ISBN 952-90-4037-7
- ↑ Juicen elämäkerta kertoo: tarinat kappaleiden takana Ilta-Sanomat. 2.10.2014. Viitattu 26.9.2017.
- ↑ Hakutulos kappaleelle Viidestoista yö Suomen äänitearkisto. Viitattu 7.6.2010.[vanhentunut linkki]
- ↑ Hakutulos kappaleelle Nos lendemains Äänitearkisto. Viitattu 15.1.2013.[vanhentunut linkki]
- ↑ STT: Satumaa ja Viidestoista yö soivat englanniksi Kaleva. 6.6.2002. Viitattu 8.11.2020.
- ↑ Night fifteen (= Viidestoista yö) Fono.fi. Viitattu 8.11.2020.
- ↑ Radiomafian Top 500 (v. 1995) YLE. Viitattu 7.6.2010.
- ↑ Kaikkien aikojen paras iskelmä Iskelma.fi. Arkistoitu 18.11.2010. Viitattu 18.6.2010.
- ↑ Mattila, Ilkka: Nämä kappaleet olivat lukijoiden kymmenen suosikkia Helsingin Sanomat. 7.7.2007. Arkistoitu 25.12.2011. Viitattu 28.7.2010.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kappaleen esitys vuodelta 1980. Ylen Elävä arkisto.