Vesitatar

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Vesitatar
Uhanalaisuusluokitus

Elinvoimainen [1]

Elinvoimainen

Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Caryophyllales
Heimo: Tatarkasvit Polygonaceae
Suku: Kosteikkotattaret Persicaria
Laji: amphibia
Kaksiosainen nimi

Persicaria amphibia
(L.) Delarbre

Katso myös

  Vesitatar Wikispeciesissä
  Vesitatar Commonsissa

Vesitatar (Persicaria amphibia, syn. Polygonum amphibium) on monivuotinen, tuoreiden niittyjen, lettojen ja savipohjaisten vesistöjen kasvi.

Ulkonäkö ja koko

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Maa- ja vesikasveina kasvavat vesitattaret eroavat toisistaan, jopa niin paljon että saattaisi luulla niiden olevan eri lajeja[2], maalla kasvaessaan se kasvaa 20–80 cm korkeaksi, maakasvi ei yleensä kuki. Vedessä se kasvaa jopa yli 2 metriä pitkäksi. Lehdet kierteisesti varrella. Maalla sen lehdet ovat lyhytruotisia, lapa tavallisesti 8–15 cm pitkä, puikea, pyöreä- tai suippotyvinen ja lyhytkarvainen. Vedessä kasvaessaan sen lehdet ovat pitkäruotisia, lapa kelluva, 10–15 cm pitkä, kapean pitkulaisen puikea, pyöreä- tai herttatyvinen, kalju. Kukkii heinä-elokuussa, mutta maalla kasvaessaan on yleensä kukaton. Sen kukinto on tiheä vaaleanpunertavakukkainen tähkä, joka on 2–5 cm pitkä. Kukat ovat pieninä viuhkoina, pieniä, kaksineuvoisia ja kellomaisia, noin 3,5 mm pitkiä. Kehässä 5 tyveltä puoleenväliin asti yhdistynyttä vaaleanpunaista–punaista liuskaa. Emi muodostuu kahdesta yhteenkasvaneesta lehdestä. Tyveltä noin puoleenväliin yhdistyneitä vartaloita 2. Heteitä on yleensä 5. Hedelmä on musta tai ruskea, kiiltävä, litteähkö, n. 3 mm pitkä, pähkylä.[3][4]

Vesitatarta tavataan Pohjoismaiden eteläosissa, Keski-Euroopassa ja Venäjällä samoilla leveysasteilla. Pohjois-Amerikassa on oma alalajinsa.[2] Suomessa sitä tavataan yleisesti Etelä- ja Keski-Suomessa, mutta se on harvinainen Ahvenanmaalla, Pohjanmaalla ja Pohjois-Suomessa.[4][5]

Elinympäristö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vesitatar kasvaa vedessä ja maalla, järvissä, joissa, vähäsuolaisessa murtovedessä sekä maalla rannoilla, pelloilla, niityillä, pientareilla ja joutomailla.[3][4]

  1. Lansdown, R.V.: Persicaria amphibia IUCN Red List of Threatened Species. Version 2016.2. 2013. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 16.9.2016. (englanniksi)
  2. a b Den virtuella floran: Vattenpilört (Persicaria amphibia) (ruotsiksi)
  3. a b Luontoportti: Vesitatar (Persicaria amphibia) luontoportti.com. Viitattu 17.10.2017.
  4. a b c Suomen Lajitietokeskus: Vesitatar (Persicaria amphibia) laji.fi. Viitattu 17.10.2017.
  5. Lampinen, R. & Lahti, T. 2017: Kasviatlas 2016. Helsingin Yliopisto, Luonnontieteellinen keskusmuseo, Helsinki. Kasviatlas 2016: Vesitattaren (Persicaria amphibia) levinneisyys Suomessa Viitattu 17.10.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]