Verhopilvi
Verhopilvi (Altostratus, As) on 2–5 kilometrin korkeudessa esiintyvä keskipilvi. Se muodostaa lähes piirteettömän pilvilautan, joka peittää usein koko taivaan. Kostealla ilmalla verhopilvestä tulee paksu ja harmaa, ja se peittää Auringon. Kuivalla ilmalla verhopilvi jää ohueksi ja läpikuultavaksi, jolloin Aurinko näkyy sen läpi ja Kuun ympärille voi syntyä punertava pilvikehä.[1]
Verhopilvi koostuu yleensä pilvipisaroista, mutta joskus lisäksi jääkiteistä. Siinä saattaa olla aaltomaisia kuvioita. Verhopilvi muodostuu kosteasta ja nousevasta ilmasta tai ylempää laskeutuneesta harsopilvestä, joka on muuttunut paksummaksi. Se ennustaa lämmintä rintamaa ja pitkään kestävää sadetta, kesällä myös ukkosta.[1]
Verhopilvipeite voi olla tuhansien neliökilometrien laajuinen. Kun verhopilvi on tarpeeksi paksu, se muuttuu laajaksi sadepilveksi ja siitä sataa vettä tai lunta. Silloin kun verhopilvi sataa maahan asti, sade on vähäistä. Verhopilvi voi aiheuttaa jään kerääntymisen sen läpi lentävään koneeseen.[2]
Jaottelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Muunnokset:
- Altostratus translucidus – läpikuultava, aurinko tai kuu kuultaa läpi
- Altostratus opacus – läpikuultamaton , aurinko tai kuu ei näy läpi
- Altostratus undulatus – aaltomainen
- Altostratus duplicatus – kaksi tai useampia kerroksia
- Lisäpiirteet:
- Altostratus mamma – utarepilvi
- Altostratus virga – sadejuovia, jotka eivät ulotu maahan
- Altostratus pannus – repalemaisia osia, huonon sään repalepilvi
- Altostratus praecipitatio – sataa maahan asti
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- William J. Burroughs, Bob Crowder, Ted Robertson, Eleanor Vallier-Talbot, Richard Whitaker: Sää, Ihmeellinen luonto. Jyväskylä Helsinki: Gummerus, 1998. ISBN 951-20-5236-9
- Vartiainen, Juha: Suuri pilvikirja. Helsinki: Readme.fi, 2013. ISBN 978-952-220-669-5
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- NASA Virtual Skies – Weather Tutorial: Altostratus Clouds (Arkistoitu – Internet Archive)