Vekuroni
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
Vekuroni
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
[(2S,3S,5S,8R,9S,10S,13S,14S,16S,17R)-17-asetyylioksi-10,13-dimetyyli-16-(1-metyylipiperidin-1-ium-1-yyli)-2-piperidin-1-yyli-2,3,4,5,6,7,8,9,11,12,14,15,16,17-tetradekahydro-1H-syklopenta[a]fenantren-3-yyli]asetaattibromidi | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | M03 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C34H57N2BrO4 |
Moolimassa | 637,716 |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | ? |
Metabolia | hepaattinen |
Puoliintumisaika | 51–80 minuuttia |
Ekskreetio | renaalinen, ulosteiden mukana |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
? |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | intravenoosi, intramuskulaarinen |
Vekuroni (Norcuron) on lihasrelaksantti, lääke joka lamauttaa lihaksistoa. Se ei sedatoi eikä poista kipuja, mutta sitä saatetaan käyttää erityisesti invasiivisissa lääketieteellisissä toimenpiteissa. Sisäelimiin kohdistuvat leikkausoperaatiot lienevät tästä hyvä esimerkki. Vekuroni kuuluu niin sanottuihin kuraren sukuisiin d-tubokurariineihin. Alkuroni, rokuroni ja pankuroni ovat likeistä sukua vekuronille.
Vekuronia annetaan yleisimmin intravenoosisti bromidina. Se alkaa vaikuttaa 3–5 minuutissa, ja sen vaikutus kestää tavallisesti noin 25–40 minuuttia, mikäli uutta annosta ei lisätä. Eliminaatio eli lääkkeen poistuminen elimistöstä tapahtuu maksan (pääasiallisesti) ja munuaisten kautta.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rosenberg, Per & Takkunen, Olli (toim.): Anestesiaopas, Duodecim, 1993, Helsinki/Vammala, Vammalan Kirjapaino Oy. ISBN 951-8917-37-X. (s.426)
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Rosenberg, P. & Takkunen, O., 1993: s. 426