Valkoinen kääpiö (elokuva)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Valkoinen kääpiö
Den vita dvärgen
The White Dwarf
Elokuvan alkuperäinen teatterijuliste.
Elokuvan alkuperäinen teatterijuliste.
Ohjaaja Timo Humaloja
Käsikirjoittaja Timo Humaloja
Perustuu Bo Carpelanin romaaniin Myöhäiset äänet (1971)
Tuottaja Heikki Innanen
Säveltäjä Johnny Lee Michaels
Kuvaaja Pertti Mutanen
Leikkaaja Tapio Suominen
Lavastaja Matteus Marttila
Erikoistehosteet Stan Shingler
Pääosat Kari Heiskanen
Lilga Kovanko
Jaana Raski
Esko Salminen
Valmistustiedot
Valmistusmaa  Suomi
Tuotantoyhtiö Panfilmi Humaloja-Innanen Oy
Levittäjä Finnkino Oy
Ensi-ilta 14. helmikuuta 1986
Kesto 102 min
Alkuperäiskieli suomi
Budjetti 4 097 598 mk
Katsojat 4 684
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

Valkoinen kääpiö on helmikuussa 1986 ensi-iltansa saanut suomalainen tieteiselokuva, jonka on ohjannut ja käsikirjoittanut Timo Humaloja. Elokuva perustuu Bo Carpelanin romaaniin Myöhäiset äänet (Rösterna i den sena timmen, 1971). Elokuva oli Humalojan debyyttielokuva pitkien elokuvien osalta.[1] Elokuvan pääosissa nähdään Kari Heiskanen, Lilga Kovanko, Jaana Raski ja Esko Salminen.

Elokuva kuvattiin touko-syyskuussa 1985 Helsingissä, Taivalkoskella, Pyhäjärvellä, Kemijärvellä, Porvoossa, Tammisaaressa, Jussarön saarella, Hangossa, Outokummussa, Espoossa ja Jyväskylässä.[2]

Elokuvaa ei ole julkaistu ikinä missään fyysisessä formaatissa.[2] Elokuva 4K-restauroitiin digitaalisesti Yleisradion toimesta Kansallisessa audiovisuaalisessa instituutissa vuonna 2023.[3]

Elokuvan kuvaaja Pertti Mutanen palkittiin elokuvasta Jussi-palkinnolla vuonna 1987.[4]

Elokuva kertoo ydinräjähdyksen kaivokseen sulkemasta Martin Johannes Borgista (Kari Heiskanen), joka taistelee tiensä ulos mutta kärsii myöhemmin säteilyoireista.[4]

Näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Kari Heiskanen  Martin Johannes Borg  
 Lilga Kovanko  Helena, Bertin vaimo  
 Jaana Raski  vaalea nainen  
 Esko Salminen  Bert  
 Jaakko Pakkasvirta  Tomas  
 Riitta Selin  Vera, Tomaksen vaimo  
 Kim Gunell  Henrik  
 Matti Tuominen  työnjohtaja  
 Uula Laakso  Montonen  
 Timo Kaipala  kaivosmies  
 Kalevi Vänskä  kaivosmies  
 Seppo Kovero  kaivosmies  
 Aarre Hummelholm  kaivosmies  
 Raimo Harkonmaa  kaivosmies  
 Paavo Karttunen  kaivosmies  
 Tapani Turpeinen  kaivosmies  
 Ahti Kuoppala  autonrengasta vaihtava mies  
 Soli Labbart  nainen maantiellä  
 Maj-Lis Ahonkallio  kaivoksen toimistosihteeri  
 Martti Ikonen  lääkäri  
 Toivo Linkoma  utelias vanha mies  
 Julis Johansson    
 Esa Paloniemi    

Kreditoimattomat näyttelijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
 Juha Tuura  kaivosmies  
 Timo Humaloja  kaivosmies  
 Paavo Räisänen  kaivosmies  
 Aimo Nikulainen  radion uutistenlukijan ääni  
 Marjatta Nissinen  tandem-pyöräilijä  
 Merja Väisänen  tandem-pyöräilijä[2]  

Muut tekijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
”Motion Picture Music from The White Dwarf”
Johnny Lee Michaels
Singlen ”Motion Picture Music from The White Dwarf” kansikuva
Singlen kansikuva.
Singlen tiedot
 A-puoli ”Lonely Brain”
 B-puoli ”Martin's Theme”
 Äänitetty  1986
 Julkaistu 1986
 Formaatti 7" (YAHOOS 1)
 Tyylilaji hard rock, balladi, soundtrack
 Levy-yhtiö Yahoos Records

Kaikki kappaleet säveltänyt ja sovittanut Johnny Lee Michaels, ellei toisin mainita.

  1. Johnny Lee Michaels: The White Dwarf Overture – 3.25 *
  2. Quintet für Fagott und Streichquartett / Fagottikvintetto II osa: Parodia – 5.25 (säv. Kalevi Aho) **
  3. Johnny Lee Michaels: Martin's Theme – 5.00 ***
  4. Johnny Lee Michaels: Flashback at the Beach – 2.15 *
  5. Johnny Lee Michaels: Lane of Memories – 3.10 *
  6. Johnny Lee Michaels: Lonely Brain / The White Dwarf End Title – 1.05 (san. Johnny Lee Michaels) * & ***

(*) Julkaistu Michaelsin kokoelmalevyllä Between Screen And Mind - Original Soundtracks From Finnish Films (1989)

(**) Julkaistu Ahon, W.A. Mozartin, Juhani Tapanisen ja Jukka-Pekka Sarasteen albumilla Quintett Für Fagott Und Streichquartett / Konzert Für Fagott B-Dur (K.V. 191) (1983).

(***) Julkaistu singlellä Lonely Brain / Martin's Theme (1986). Kappaleen "Lonely Brain" -singleversio on laulettu hard rock -tyylisesti.[2]

Valkoisen kääpiön ensi-illan saamat arviot kritisoivat elokuvan rakenteen kahtiajakoa alun komeasti kuvattuun toimintajaksoon kaivoksessa ja loppuosan filosofiseen ja teoreettisenakin pidettyyn itsetutkiskeluun. Myös Video-oppaassa vuodelta 1994 Asko Alanen sanoo Valkoisen kääpiön alkavan komeilla kaivoskuvilla mutta hyytyvän loppua kohti lukuun ottamatta Johnny Lee Michaelsin ”ylvästelevää” musiikkia. Hän antaa elokuvalle kaksi tähteä viidestä, mikä vastaa sanallista arviota ”keskinkertainen”.[4][5]

Televisioesitykset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elokuva on kuvattu Fujicolor-filmille ja elokuvan alkuperäinen kuvasuhde 2.39:1.[2]

Päivämäärä Kanava Katsojamäärä
9.7.2003 YLE TV1
24.10.2013 YLE Teema (Kino Suomi)
21.11.2023 Yle Teema & Fem [6]
  1. Kino Suomi: Valkoinen kääpiö (12), Yle Teema 22.8.2013. Viitattu 15.11.2016.
  2. a b c d e f g Valkoinen kääpiö (1986) Elonet. Kansallinen audiovisuaalinen instituutti. Viitattu 28.11.2023.
  3. Valkoinen kääpiö Yle Areena. Viitattu 28.11.2023.
  4. a b c Romano, Bello (toim.): Video-opas 95, Yli 8500 elokuvaa, 2000 uutuutta. WSOY, 1994. ISBN 951-0-19839-0
  5. Valkoinen kääpiö (elokuva) Elonet., Lehdistöarvio.
  6. https://www.telsu.fi/20231121 TV-ohjelmat tiistaina 21.11.2023.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]