Võru

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Võru linn
lippu
lippu		 vaakuna
vaakuna

Võru linn

Koordinaatit: 57°51′N, 27°00′E

Valtio  Viro
Maakunta Võrumaa
Perustettu 1784
Hallinto
 – Kaupunginjohtaja Anti Allas
Pinta-ala
 – Kokonaispinta-ala 14,01[1] km²
Väkiluku (1.1.2018) 12 242
 – Väestötiheys 874 as./km²
Aikavyöhyke UTC 2
 – Kesäaika UTC 3









Võru

Võru (võroksi Võro, saks. Werro) on Võrumaan pääkaupunki Viron kaakkoisosassa. Se sijaitsee Tamulajärven rannalla.[2] Vuoden 2018 alussa kaupungissa oli 12 242 asukasta.[1]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupungin perusti Riian kenraalikuvernööri Venäjän keisarinnan Katariina II:n toivomuksesta 21. elokuuta 1784 entisen Võrun kartanon paikalle.[2] Kaupungin varhaisilta vuosilta on säilynyt säännöllinen ruutukaava, puurakennuksia ja kaksi Katariinalle omistettua kirkkoa: luterilainen kirkko vuodelta 1793 ja ortodoksinen kirkko vuodelta 1804.[3]

Võru on ollut yli 200 vuotta paikallishallinnon, yrittäjyyden, kulttuurin ja urheilun keskus. Alkuaikoina hallinnon edustajat olivat saksalaista syntyperää, mutta 1900-luvun alussa kaupunki sai ensimmäiset etnisesti virolaiset kaupunginvaltuutetut.[3]

Kulttuuri ja koulutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tunnetuin võrulainen on Viron kansalliseepoksen Kalevipoegin kirjoittaja Friedrich Reinhold Kreutzwald, joka asui kaupungissa vuosina 1833–1877 ja toimi kaupunginlääkärinä. Nykyään kaupungissa on hänelle omistettu museo ja patsas.[3]

Võru on historiansa aikana ollut myös tärkeä koulukaupunki. 1800-luvun loppupuolella kaupungissa oli seitsemän koulua, joissa työskenteli 31 opettajaa ja 317 oppilasta, vaikka Võrun asukasluku oli alle 3 000. Vuonna 1914 perustettiin Võrun naisten käsityökoulu ja 1925 Võrun teollisuuskoulu. Vuosina 1921–1930 kaupungissa toimi opettajaseminaari.[3]

Vuodesta 1995 Võrussa on toiminut valtiollinen tutkimus- ja kehityslaitos Võron instituutti, jonka tavoitteena on võron kielen ja kulttuurin kehittäminen ja tutkiminen.[4]

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Võru yhdistettiin rautateillä Riikaan ja Pihkovaan vuonna 1889, ja vuonna 1915 kaupunki sai sähkön. Vuonna 1940 Võrussa oli 6 600 asukasta. Neuvostoliittoon liittämisen jälkeen kaupunkiin perustettiin monia teollisuuslaitoksia, muun muassa huonekalutehdas, jalkinetehdas, meijeri ja rakennusyhtiöitä. Võruun rakennettiin uusia asuinalueita, kaupungin väkiluku ja pinta-ala kasvoivat.[3]

Suunnitelmatalouden romahdus toi Võruun aluksi taloudellisia ja sosiaalisia ongelmia, mutta ajan mittaan vanhojen yritysten toiminta on saatu vastaamaan markkinatalouden vaatimuksia ja kaupunkiin on syntynyt uusiakin yrityksiä.[3]

Väestö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Võrun kaupungissa oli 12 667 asukasta, joista 11 652 (92,0 %) oli virolaisia, 804 (6,3 %) venäläisiä ja 201 (1,6 %) muita kansallisuuksia.[5]

  • Katariinan kirkko.
    Katariinan kirkko.
  • Entinen paloasema.
    Entinen paloasema.
  • Roosisaaren riippusilta.
    Roosisaaren riippusilta.
  • Võrun I peruskoulu.
    Võrun I peruskoulu.
  • Katariinan kirkko
    Katariinan kirkko

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Ühinenud ja kõikide omavalitsuste ülevaade (sh KOV kontaktandmed ja omavalitsusjuhid) (Excel) (Viron kuntien perustietoja valtiovarainministeriön verkkosivuilla) haldusreform.fin.ee. maaliskuu 2018. Viitattu 20.5.2018. (viroksi)
  2. ↑ a b City tour Võru linn. Viitattu 10.1.2012.
  3. ↑ a b c d e f Võru Linnavalitsus: History and culture voru.ee. Viitattu 25.12.2016. (englanniksi)
  4. ↑ Welcome! Võro Instituut. Arkistoitu 1.10.2015. Viitattu 10.1.2012.
  5. ↑ RL002: Rahvastik elukoha, soo, vanuserühma ja rahvuse järgi, 31. detsember 2011 Statistikaamet. Viitattu 23.12.2016. (viroksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Võru&oldid=22337064”