Urho Toivola

Urho Toivola.

Urho Vilpitön Konstantin Toivola (vuoteen 1906 Kröger; 17. lokakuuta 1890 Heinola – 11. syyskuuta 1960 Helsinki) oli suomalainen toimittaja, Edistyspuolueen kansanedustaja ja diplomaatti. Hän edusti vasemmistoliberalismia, niin kutsuttua jakobinismia.

Elämäkerta

Toivolan vanhemmat olivat rovasti David Konstantin Kröger ja Anni Koponen. Hän pääsi ylioppilaaksi 1909 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1914. Toivola toimi Pohjanlahti-lehden toimittajana Raumalla 1915, Helsingin Sanomien toimittajana ja Nuorsuomalaisen puolueen puoluesihteerinä 1916–1917, elintarvehallituksen virkamiehenä 1917–1918 sekä Osuusliike Elannon kirjallisena sihteerinä ja Edistyspuolueen sihteerinä 1918–1919.

1920-luvun alkupuolella Toivola oli Suomen Lontoon-lähetystön lähetystösihteerinä 1921–1922, Pariisin-lähetystön lähetystösihteerinä ja Suomen edustajana Kansainliitossa 1922–1925 sekä Kansainliiton yleiskokouksen Suomen valtuuskunnan sihteerinä 1922–1924. Toivola oli sitten Turun Sanomien päätoimittajana 1925–1937 ja Elanto-lehden päätoimittajana 1937–1938 sekä Le Nord -lehden päätoimittajana 1938. Siirryttyään uudelleen ulkoministeriön palvelukseen Toivola oli ministeriön sanomalehtiosaston päällikkönä 1938–1939, valtioneuvoston tiedotuskeskuksen päällikkönä 1939, va. asiainhoitajana Oslossa 1940 ja jatkosodan aikana lähetystöneuvoksena Washingtonissa 1941–1944. Sodan jälkeen Toivola oli Suomen lähettiläänä Ottawassa 1947–1952 ja Prahassa sekä Wienissä 1953–1957.

Toivola oli kansanedustajana 1933–1936 Turun läänin eteläisestä vaalipiiristä. Hän oli presidentinvalitsijamiehenä vuosien 1931, 1937 ja 1940 presidentinvaaleissa. Hän kuului myös Turun kaupunginvaltuustoon ja oli jäsenenä Nuorsuomalaisen puolueen keskustoimikunnassa ja myöhemmin Edistyspuolueen puoluetoimikunnassa.

Toivola oli naimisissa 1913–1949 Lyyli Elisabeth (Rakel) Kansasen kanssa. Suurlähettiläs Joel Toivola oli heidän poikansa. Jäätyään leskeksi Urho Toivola meni 1951 uudelleen naimisiin filosofian kandidaatti Rakel Ilona Kansasen kanssa.

Teoksia

• Valtiomuotomme ja eduskunta: Tasavallan ja kansanvallan puolesta. Kustannus Oy Ahjo, Helsinki 1918.
• Aurinkoista Amerikkaa. WSOY 1932.
• Suomen itsenäisyys. Kirjoittajat A. R. Cederberg, Yrjö Ruutu, Urho Toivola. WSOY 1937.
• Taistelu tasavallasta ja monarkiasta diplomaattisten asiakirjojen valossa. Helsinki 1938.
• Das heutige Finnland: Ein kurzer Überblick. Toimittajat Urho Toivola ja Iivari Leiviskä. Suomen kirja, Helsinki 1942.
• Amerikka varoitti. Suomen kirja, Helsinki 1946.

Lähteet

• Urho Toivola Suomen kansanedustajat. Eduskunta.
• Wikiaineisto: Kuka kukin oli 1961.

Kirjallisuutta

• Vares, Vesa: ”Toivola, Urho (1890–1960)”, Suomen kansallisbiografia, osa 9, s. 845–847. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2007. ISBN 978-951-746-450-5 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

• Toivola, Urho hakuteoksessa Uppslagsverket Finland (2012). (ruotsiksi)