Upcycling
Upcycling eli uusiojalostus[1] tai uusiotuottaminen[2] tarkoittaa hyödyttömän materiaalin muuntamista uuteen muotoon, jolla on entistä parempi laatu tai suurempi arvo.[3] Tuolloin esimerkiksi tuotannon ylijäämä, sivutuotteet tai hukkapalat hyödynnetään sen sijaan että niistä tulisi jätettä. 2020-luvulla kiertotalouden pääpaino on ollut nimenomaan tuotannon eri vaiheiden ylijäämän hyödyntämisessä.[4] Suomen kielessä termiä upcycling alettiin käyttää ehkä 2010-luvun alkupuolella[2].
Uusiojalostusta on ehdotettu yhdeksi ratkaisuksi kestävän kehityksen edistämiseen,[5] koska sen avulla jo kertaalleen käyttöön otetut luonnonvarat voidaan käyttää uudelleen, eikä uusia luonnonvaroja tarvitsisi ottaa käyttöön.[6]
Tekstiilien uusiojalostus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tekstiilialalla hukkamateriaalia syntyy jokaisessa tuotantovaiheessa. On monia tapoja jalostaa tekstiilituotteita uusiksi. Yksinkertaisimmillaan useampia eri tuotteita yhdistetään toisiinsa sellaisenaan. Muuntamisessa tuotteen ulkomuoto alkaa puolestaan muuttua niin paljon, että siitä alkaa tulla uusi tuote. Uudessa tuotteessa saattaa kuitenkin säilyä viitteitä alkuperäiseen tuotteeseen. Tuotetta voidaan muokata vain vähän uudenlaiseksi esimerkiksi siirtämällä kangasta toiseen paikkaan tai lisäämällä uutta materiaalia. Lopulta tuote voidaan avata saumoistaan ja ottaa jälleen käyttöön raakamateriaalina. Raakamateriaalista tehty tuote ei enää muistuta alkuperäistä tuotetta.[7][8]
| Tuotannonvaihe | Ylijäämämateriaali | Uusiojalostuksen keinot |
|---|---|---|
| Materiaalin tuottaja | Kehruujäte | Uudelleenkehruu, uudelleenvärjäys |
| Ompelimo | Virhe-erät, leikkuujäte, toisen luokan tavara | Uudelleentuotteistus |
| Maahantuoja | Ylijäämävarasto | Edelleenmyynti |
| Jälleenmyyjä | Myymätön varasto, virheelliset tuotteet | Edelleenmyynti, lainaus, takuu |
| Kuluttaja | Käytetyt tuotteet | Uudelleenmyynti |
| Vaatekeräysorganisaatio | Tekstiilijäte | Muuntaminen ja uusiojalostus, uudelleenkuidutus |
Yritystoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa on yrityksiä, joiden toimintaperiaate perustuu upcyclingin hyödyntämiseen. Esimerkiksi pääkaupunkiseudun kierrätyskeskusten yhteydessä toimii kauppoja, joissa myydään kierrätykseen jätetyistä materiaaleista valmistettuja tuotteita täysin uusin käyttötarkoituksin. Kierrätyskeskuksen uusiotuotteiden mallisto on nimeltään Plan B.[10] Muun muassa Globe Hope käyttää valmistamiensa laukkujen, vaatteiden ja asusteiden materiaalina kierrätystekstiilejä. Vuonna 2014 Vuoden suomalainen muotiteko -palkinnon saanut Pure Waste Textiles puolestaan valmistaa teollisuuden tekstiilijätteestä lankaa, josta valmistetaan kankaita, neuloksia ja niistä vaatteita ja asusteita.[11]
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Malleus, Paula: Upcycling: Vaatteiden toinen elämä. Basam Books, 2022. ISBN 978-952-379-214-2
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ upcycling termipankki.fi. Viitattu 29.6.2024.
- ↑ a b Malleus 2022, s. 15.
- ↑ Hella Hernberg - Haastattelu 16.10.2010. Finnish Design Shop. Arkistoitu 6.4.2015. Viitattu 15.4.2015.
- ↑ Malleus 2022, s. 26 - 27.
- ↑ Malleus 2022, s. 10.
- ↑ Malleus 2022, s. 22.
- ↑ Malleus 2022, s. 68.
- ↑ Maleus 2022, s. 71 - 91.
- ↑ Malleus 2022, s. 53.
- ↑ Raatikainen, Henna: Plan B ja hylättyjen kankaiden uusi elämä Länsiväylä. Arkistoitu 23.12.2014. Viitattu 15.4.2015.
- ↑ Ville Vedenpää: Vuoden muotiteko -palkinto tekstiilijätteen keirrättäjälle 14.5.2014. Yle. Viitattu 19.4.2015.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskus Oy:n kaupat (Arkistoitu – Internet Archive)
- Pyy, Outi: Trashion! Tee itse huippumuotia. Atena Kustannus, 2012. ISBN 9789517968508