Uno Åhrén (6. elokuuta1897Tukholma[1] – 8. lokakuuta1977[2]) oli ruotsalainenarkkitehti, maansa funktionalismin ensimmäisiä ja kuuluisimpia edustajia[3]. Hän oli Erik Gunnar Asplundin ohella merkittävimpiä 1910-luvun puolivälissä suunnittelun johdon ottaneen Slöjdföreningenin jäseniä[4]. Åhren oli merkittävä asunto- ja yhteiskuntasuunnittelija. Hän puolusti maassaan Le Corbusierin ajatuksia. Åhrén toimi 1932–1943 Göteborgin kaavoituspäällikkönä, 1947–1963 Tukholman teknillisen korkeakoulunkaupunkirakentamisenprofessorina.[5] Åhrénin töihin kuuluvat mm. Tukholman teknillisen korkeakoulun ylioppilaskunnan talo (1929 yhdessä S. Markeliuksen kanssa)[1], Kalmarin asuntoalueiden yleiskaavoja (1952–1953), Bromman raatihuone ja Tukholmassa ollut elokuvateatteri, joka on muutettu tanssisaliksi[6]. Åhrén osallistui myös Tukholman näyttelyn suunnitteluun vuonna 1930[7]. Hän julkaisi teokset Bostadfrågan såsom socialt planläggningsproblem (1933, yhdessä G. Myrdalin kanssa), Arkitektur och demokrati (1942) ja Bostadförsörjning och samhällsplanering (1944)[8].
