Ukrainan ulkopolitiikka

Ukrainan ulkopolitiikka itsenäistymisen jälkeen 1991 käsitti useita Neuvostoliiton jälkeisiä asioita Venäjän kanssa. Yhdysvalloille ja myös Venäjälle tärkeintä oli se, ettei Ukraina pidä Neuvostoliiton aikaisia ydinaseita osanaan Neuvostoliiton jäämistöstä. Sekä Ukrainalle että Venäjälle oli merkityksellistä Neuvostoliiton Mustanmeren laivaston aluksien jako Venäjän Mustanmeren laivaston ja Ukrainan laivaston kesken, mihin kuuluin myös Venäjälle oikeus jatkaa Venäjän ja Neuvostoliiton aikaisten tukikohtien hallussa pitoa Krimillä.

Ukraina liittyi päinvastoin kuin Viro, Liettua tai Latvia Itsenäisten valtioiden yhteisöön (IVY) sopimuksella, mutta päinvastoin kuin muut IVY:n hyväksyneet maat, se jätti sopimuksen ratifioimatta, mikä ei kuitenkaan haitannut sen läsnäoloa IVY:ssä. Ukraina ryhtyi 1990-luvun lopulla asemansa vahvistamiseksi ylläpitämään aikaisempaa tiiviimpiä suhteita myös Yhdysvaltoihin liittymällä muun muassa Irakin sotaa käyvään Halukkaiden koalitioon. Tämä ei kuitenkaan auttanut presidentti Leonid Kutšmaa, koska Yhdysvallat epäili Ukrainan myyneen ennen Irakin sotaa Koltšuga-tutkalaitteita jordanialaisen välittäjän ja mahdollisesti Syyrian kautta Irakille, mitkä olisivat voineet vaikeuttaa RAF:n ja Yhdysvaltain Irakin vastaisia ennakkotoimia.

Yhdysvallat ryhtyi rahoittamaan 66 miljoonalla dollarilla vuosina 2004–2005 ”demokraattista tiedottamista” pääasiallisesti estääkseen pääministeri Viktor Janukovytšin tulon presidentiksi. Viktor Juštšenko lupasi ukrainalaisten vetäytyvän Irakista. Toisaalta Ukraina jatkoi Nato-integraatiota saaden aikaan opposition vastustuksen erityisesti Krimin venäjänkielisen väestön keskuudessa.

Lähinnä Venäjän osallistumisen rajoittamiseksi säädettiin, että rada päättää ulkomaisten joukkojen tulosta Ukrainan alueelle. Tämän vuoksi yhdysvaltalaisten joukkojen osallistumiseen sota- ja rauhankumppanuusharjoituksiin voidaan estää jättämällä ne hyväksymättä radassa. Vuonna 2006 yhdysvaltalaiset joutuivat viemään Feodosijasta pois laivastoharjoitusta varten varaamansa materiaalin, eivätkä britit osallistu Tight Knot 2006 -ilmasotaharjoitukseen.

Kauppapoliittisesti Ukraina ei ole liittynyt Venäjän kaavailemaan kauppa-alueeseen, koska se saattaisi estää sen lähenemistä Euroopan unionia tulliliittona.

Katso myös

• Suomen ja Ukrainan suhteet
• Itä-Ukrainan sota
• Krimin miehitys 2014
• Kertšinsalmen välikohtaus 2018

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Ukrainan ulkopolitiikka Wikimedia Commonsissa