Uiguurin kieli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Uiguuri
Uiguurin puhuma-alue Kiinassa
Uiguurin puhuma-alue Kiinassa
Tiedot
Alue  Kiina
 Kazakstan
 Uzbekistan
 Kirgisia
 Turkmenistan
Virallinen kieli Sinkiang
Puhujia ~ 10 milj.
Sija ei 100 suurimman joukossa
Kirjaimisto arabialainen, latinalainen
ja kyrillinen
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta Turkkilaiset kielet
Kieliryhmä Itäturkkilaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 ug
ISO 639-2 uig
ISO 639-3 uig
Kaksikielinen kyltti internetkahvilassa Kiinassa.

Uiguurin kieli (uiguuriksi ئۇيغۇرچە, уйғурчә, uiğurčä tai ئۇيغۇر تىلى, уйғур тили, uiğur tili[1]) on uiguurien puhuma turkkilainen kieli. Sillä on virallisen kielen asema Sinkiangin uiguurien autonomisella alueella Kiinassa.[2]

Kielen katsotaan olevan elinvoimainen ja sen lähin sukulaiskieli on uzbekki.[3]

Levinneisyys ja puhujamäärä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uiguuria puhutaan Sinkiangin lisäksi sen lähialueilla Kazakstanissa, Uzbekistanissa, Kirgisiassa ja Turkmenistanissa. Pieniä uiguurinkielisiä ryhmiä on myös Saudi-Arabiassa, Turkissa ja Afganistanissa.[4] Kiinassa uiguureja oli vuoden 1990 väestönlaskennan mukaan 7,2 miljoonaa henkeä.[5] Neuvostoliitossa uiguureja laskettiin vuonna 1989 olevan 262 600 henkeä, joista 227 400 piti uiguuria äidinkielenään.[4] Neuvostoliiton uiguureista 185 300 asui Kazakstanissa, 36 800 Kirgisiassa ja 35 700 Uzbekistanissa.[6]

Historia ja murteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uiguurin kieli eli uusuiguuri kuuluu turkkilaisten kielten karlukkilaiseen ryhmän karlukkilais-horezmilaiseen alaryhmään. Sen lähin sukukieli on uzbekki. Karlukkilaisella ryhmällä on välittävä asema turkkilaisten kielten läntisen ja itäisen haaran välillä. Itä-Turkestanissa varhaisella keskiajalla kirjakielenä käytetty muinaisuiguuri kuuluu puolestaan itäisen haaran uiguurilais-oguusilaisen ryhmän uiguurilais-tukyilaiseen alaryhmään.[7]

Nykyinen uiguurin kieli on seurausta uiguurilaisten, karlukkilaisten, kiptšakkilaisten ja oguusilaisten murteiden monimutkaisesta vuorovaikutuksesta, johon ovat osallistuneet myös tadžikki ja Keski-Aasian muut iranilaiset kielet. Muinais- ja uusuiguuria välittäviä kirjakieliä ovat karahanid-uiguuri, horezminturkki, tšagatai ja türki.[8]

Kieli jakautuu kolmeen päämurteeseen. Luoteista eli keskimurretta puhuu suurin osa kansasta Sinkiangin pohjois- ja länsiosissa sekä Keski-Aasian valtioissa. Se jakautuu useisiin paikallismurteisiin. Hotanin eli etelämurretta puhutaan eteläisessä Sinkiangissa. Lobnorin eli itämurre on etelämurteen tavoin kielellisesti varsin yhdenmukainen.[9]

Fonologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Konsonantit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Bilabiaali Labiodentaali Alveolaari Postalveolaari Palataali Velaari Glottaali
Nasaali m n ŋ
Klusiili p | b t | d k | g
Affrikaatta t͡ʃ | d͡ʒ
Frikatiivi f | v s | z ʃ | ʒ x | ɣ h
Tremulantti r
Lateraali l
Approksimantti w j

Lähde:[10]

Vokaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Etinen Keskinen Takainen
Suppea i | y ɨ u
Puolisuppea e | ø o
Puoliavoin æ
Avoin a

Lähde:[10]

Kirjakieli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Uiguureilla on rikas kirjallinen perintö, jota edellä mainitut kirjakielen vaiheet heijastavat. Kirjoitusjärjestelminä on käytetty turkkilaista riimukirjoitusta, aramealaista, uiguurilaista ja 1000-luvulta lähtien arabialaista kirjaimistoa. Kirjakieli alkoi lähentyä kohti puhuttua kansankieltä 1600-luvulta lähtien.[11]

Kiinan alueella käytetään edelleen arabialaista kirjaimistoa. Neuvostoliitossa siirrytiin vuonna 1930 latinalaiseen ja vuonna 1947 kyrilliseen aakkostoon, jota on täydennetty lisämerkeillä ә, ө, ү, ғ, җ, қ, ң ja һ. Kiinan ja entisen Neuvostoliiton kirjakielet perustuvat molemmat luoteiseen päämurteeseen, mutta niiden normit ovat muotoutuneet eri paikallismurteiden pohjalta.[11]

Sinkiangissa uiguuri toimii alueen virallisena kielenä. Sitä käytetään koulujen, ammattioppilaitosten ja korkeakoulujen opetusvälineenä. Kiinassa ja Keski-Aasian valtioissa julkaistaan uiguurinkielistä kirjallisuutta, sanoma- ja aikakauslehtiä. Kieltä käytetään myös radiossa ja televisiossa.[6]

Nykyisin käytetään latinalaisia, kyrillisiä ja arabialaisia aakkosia.[12]

Aakkoset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arabialaisen ja kyrillisen aakkoston lisäksi uiguuria voidaan kirjoittaa kahdella eri latinalaisella aakkostolla: Uyƣur Yengi Yeziⱪi (’uiguurin uusi kirjaimisto’; UYY) ja Uyghur Latin Yëziqi (’uiguurin latinalainen kirjaimisto’; ULL). Taulukossa on aakkostojen merkkien vastaavuus arabialaisen aakkoston aakkosjärjestyksen mukaisesti:

IPA arab. kyr. UYY ULY
/ɑ/ ئا/ا А а A a
/ɛ~æ/ ئە/ە Ә ә Ə ə E e
/b/ ب Б б B b
/p/ پ П п P p
/t/ پ Т т T t
/dʒ/ ج Җ җ J j
/tʃ/ چ Ч ч Q q Ch ch
/χ/ خ Х х H h X x
/d/ د Д д D d
/r/ ر Р р R r
/z/ ز З з Z z
/ʒ/ ژ Ж ж Ⱬ ⱬ Zh zh
/s/ س С с S s
/ʃ/ ش Ш ш X x Sh sh
/ʁ/ غ Ғ ғ Ƣ ƣ Gh gh
/f/ ف Ф ф F f
IPA arab. kyr. UYY ULY
/q/ ق Қ қ Ⱪ ⱪ Q q
/k/ ك К к K k
/g/ گ Г г G g
/ŋ/ ڭ Ң ң Ng ng
/l/ ل Л л L l
/m/ م М м M m
/n/ ن Н н N n
/h/ ھ Һ һ Ⱨ ⱨ H h
/o/ ئو/و О о O o
/u/ ئۇ/ۇ У у U u
/ø/ ئۆ/ۆ Ө ө Ɵ ɵ Ö ö
/y/ ئۈ/ۈ Ү ү Ü ü
/v~w/ ۋ В в V v W w
/e/ ئې/ې Е е E e Ë ë (aik. É é)
/ɪ~i/ ئى/ى И и I i
/y/ ي Й й Y y

Kun sana alkaa vokaalilla, arabaialaisella aakkostolla kirjoitettaessa kirjoitetaan vokaalikirjaimen eteen ئ eli hamza pisteettömän yā’-kirjaimen päällä.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Uyghur Ethnologue. Viitattu 13.10.2021. (englanniksi)
  2. ↑ Uyghur language, alphabets and pronunciation omniglot.com. Viitattu 13.10.2021.
  3. ↑ Glottolog 4.4 - Uighur glottolog.org. Viitattu 13.10.2021.
  4. ↑ a b Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 437. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2
  5. ↑ Chinese ethnic minorities c-c-c.org. Arkistoitu 19.7.2006. Viitattu 15.7.2009. (englanniksi)
  6. ↑ a b Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 223. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2
  7. ↑ Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 181–182, 187. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9
  8. ↑ Baskakov, N.A.: Tjurkskije jazyki, s. 170–171, 176. Moskva: KomKniga, 2006. ISBN 5-484-00515-9
  9. ↑ Jazyki Rossijskoi Federatsii i sosednih gosudarstv. Tom 3, s. 224. Moskva: Nauka, 2005. ISBN 5-02-011237-2
  10. ↑ a b Uyghur Language - Structure, Writing & Alphabet - MustGo MustGo.com. Viitattu 13.10.2021. (englanti)
  11. ↑ a b Jazyki mira: Tjurkskije jazyki, s. 438. Moskva: Indrik, 1997. ISBN 5-85759-061-2
  12. ↑ ScriptSource - Uyghur scriptsource.org. Viitattu 13.10.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä kieliin tai kielitieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Turkkilaiset kielet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Uiguurin_kieli&oldid=22817699”