Tysfjord
| Tysfjord kommune | |||||
|---|---|---|---|---|---|
|
|||||
| www.tysfjord.kommune.no | |||||
| Sijainti | |||||
| Lääni | Nordlandin lääni | ||||
| Alue | Ofoten | ||||
| Kuntaliitokset | Narvik ja Hamarøy (2020) | ||||
| Pinta-ala | 1 464,0 km² | ||||
| Väkiluku | 1 978 (1.1.2013) | ||||
| – väestötiheys | 1,4[1] as/km² | ||||
Tysfjord eli Tiitisvuono[2] (luulajansaameksi Divtasvuodna) on entinen Nordlandin läänissä Norjassa sijainnut kunta. Se erotettiin Lødingenistä omaksi kunnakseen vuonna 1869. Tysfjordin hallinnollinen keskus oli Kjøpsvik, missä asuu hieman alle tuhat asukasta. Tammikuussa 2013 tehdyn väestönlaskennan mukaan koko Tysfjordin kunnassa oli 1 978 asukasta.[3] Vuonna 2020 Tysfjorden liitettiin Narvikin ja Hamarøyn kuntiin osana kuntauudistusta.[4]
Tysfjord on nimetty Tysfjorden-nimisen vuonon mukaan. Nimi Tysfjorden on norjankielinen käännös luulajansaamelaisesta sanasta Divtasvuodna. Sanan etuosan merkitys on tuntematon, mutta loppuosa vuodna tarkoittaa vuonoa.
Tysfjordissa on Norjan merkittävin luulajansaamen puhujien keskittymä.[5]
Tysfjordista on löytynyt esihistoriallisia kalliopiirroksia, mitkä esittävät metsästystä.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tysfjord sijaitsee lähellä Tysfjordenin vuonoa, joka on toiseksi syvin vuono Norjassa. Sen syvin kohta on 897 m. Ballangen rajasi Tysjfordin pohjoisessa, Hamarøy etelässä ,Ruotsi idässä ja Vestfjord luoteessa. Harmaat graniittivuoret ja mänty-, koivu- ja haapametsät hallitsivat kuntaa. Tysjordenin hallitsevin vuori on Stetind (1392 m).
Luonto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Monena vuotta 1990 seuranneena vuotena sillikannat ovat pysytelleet talvisin vuonossa, minkä takia myös valaat viihtyvät siellä saadakseen silleistä ravintoa. Tämä houkuttelee turisteja kauempaakin. Vuodesta 2008 vähemmän valaita ja sillejä on tullut Tysfjordiin. Tysfjordin rannikkoalue on tunnetumpaa valaiden- kuin lintujentarkkailuseutua, mutta vaihtelevan ympäristön ansiosta alueella on paljon erilaisia lintuja.
Ilmasto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tysfjordin ilmasto on leuto sen sijainnista pohjoisella napapiirillä huolimatta. Vuosittainen keskilämpötila Kjøpsvikissä on 4.2 °C ja vuosittainen sademäärä 1 080 mm. Kesät ovat miellyttäviä, tosin sateet saattavat olla yhtämittaisia. Sateisin kuukausi on lokakuu, jolloin sataa noin 154 mm. Kuivin kuukausi on toukokuu sademäärällä 54 mm.
Talous
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 1920 kuntaan perustettiin sementtitehdas. Nykyaikainen Norcem-tehdas on vieläkin tärkeä työllistäjä Kjøpsvikissä, sillä se työllistää 130 henkilöä. Vuodesta 1999 asti tehdas on ollut osa saksalaista yritystä HeidelbergCement. Julkiset palvelut, turismi ja maatalous ovat muita tulonlähteitä Tysfjordissa.
Liikenne
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tysfjord on ainoa paikka Norjassa, missä E6 on riippuvainen autolautasta. Autolauttoja kulkee Bognesin ja Skarbergetin välillä (E6), sekä Bognesin ja Lødingen välillä (E10).
Lähin lentokenttä on Evenesissä.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tall om Tysfjord kommune www.ssb.no. 1.1.2010. Viitattu 19.2.2011. (norjaksi)
- ↑ http://www.erikbolstad.no/geo/noreg/kommunar/
- ↑ Population in municipalities 1 January 13.3.2013. Statistisk sentralbyrå. Viitattu 12.9.2013.
- ↑ Thorsnæs, Geir: Tysfjord (tidligere kommune) Store norske leksikon. 4.7.2022. Viitattu 16.2.2023. (norjaksi)
- ↑ Lulesamiska Samiskt informationscentrum. Viitattu 16.2.2023. (norjaksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tysfjord Wikimedia Commonsissa
- Alstahaug
- Andøy
- Ballangen
- Beiarn
- Bindal
- Bodø
- Brønnøy
- Bø
- Dønna
- Evenes
- Fauske
- Flakstad
- Gildeskål
- Grane
- Hadsel
- Hamarøy
- Hattfjelldal
- Hemnes
- Herøy
- Leirfjord
- Lurøy
- Lødingen
- Meløy
- Moskenes
- Narvik
- Nesna
- Rana
- Rødøy
- Røst
- Saltdal
- Sortland
- Steigen
- Sømna
- Sørfold
- Tjeldsund
- Træna
- Tysfjord
- Værøy
- Vefsn
- Vega
- Vestvågøy
- Vevelstad
- Vågan
- Øksnes