Tyräkit

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tyräkit
kultatyräkki (Euphorbia epithymoides)
kultatyräkki (Euphorbia epithymoides)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Putkilokasvit Tracheobionta
Kaari: Siemenkasvit Spermatophyta
Alakaari: Koppisiemeniset Magnoliophytina
Luokka: Kaksisirkkaiset Magnoliopsida
Lahko: Malpighiales
Heimo: Tyräkkikasvit Euphorbiaceae
Suku: Tyräkit Euphorbia
L.[1]
Katso myös

  Tyräkit Wikispeciesissä
  Tyräkit Commonsissa

Tyräkit (Euphorbia) on valtava, noin 2 160 lajia sisältävä kasvisuku, joka kuuluu tyräkkikasvien heimoon. Suvun lajeja tavataan kaikilla mantereilla arktisia alueita lukuun ottamatta. Useimmat lajit ovat kotoisin trooppisilta alueilta ja monet (laskutavasta riippuen 850–1 000 lajia) ovat mehikasveja. Lajimäärältään tyräkit on yksi suurimmista kasvisuvuista.

Tyypillisiä piirteitä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tyräkit voivat olla yksi- tai monivuotisia ja niiden ulkoasu vaihtelee valtavasti. Se onkin luultavasti maailman muuntelevin kasvisuku. Osa lajeista on ruohovartisia, matalia niittykasveja (esimerkiksi kenttätyräkki Euphorbia esula), kun taas toiset muistuttavat erehdyttävästi kaktusta lehdettömine runkoineen ja usein näyttävine piikkeineen (esimerkiksi Euphorbia virosa). Joistakin lajeista kasvaa puita (esimerkiksi Euphorbia cooperi). Suvun monimuotoisuuden vuoksi lajistoa on pyritty jakamaan erilaisten piirteiden perusteella useampaan sukuun, siinä kuitenkaan tyydyttävästi onnistumatta.lähde?

Tyräkkien tärkeä tuntomerkki, joka erottaa ne välittömästi esimerkiksi kaktuksista, on maitiaisneste. Pienikin haava kasvissa alkaa välittömästi vuotaa paksua nestettä, joka kuivuu nopeasti joutuessaan kosketuksiin ilman kanssa. Neste on lähes aina valkoista, mutta myös keltaista maitiaisnestettä esiintyy (esimerkiksi Euphorbia abdelkuri). Maitiaisneste on yleensä myrkyllistä. Se ärsyttää ihoa ja voi aiheuttaa erittäin voimakasta kipua limakalvoilla ja jopa sokeuden joutuessaan silmiin. Joillakin lajeilla nesteestä on löydetty myös karsinogeenisiä ainesosia.[2][3][4]

Kukat ovat vaatimattomia, vain muutamia millimetrejä läpimitaltaan ja ne muodostavat yleensä pieniä terttuja. Kukat ovat yksineuvoisia. Itse kukinto on hyvin vaatimaton, mutta sitä ympäröivät isot, usein hyvinkin näyttävänväriset ylälehdet, jotka kiinnittävät pölyttäjien huomion. Suvun kaupallisesti ehkä merkittävimmän lajin, joulutähden (Euphorbia pulcherrima), koristearvo perustuu juuri värikkäisiin ylälehtiin. Monien lajien hedelmä on kuiva kota, joka kypsänä räjähtää esimerkiksi kosketuksesta ja sinkoaa siemenet kauas emokasvin luota.

Useita tyräkkilajeja kasvatetaan niiden koristeellisuuden vuoksi puutarha- tai huonekasveina.

Lajeja Suomessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa esiintyvät luonnonvaraisena lajeina:

Nämä kaikki ovat matalia ruohovartisia lajeja, joilla on vihreät tai kellanvihreät ylälehdet. Lisäksi Suomessa tavataan villiintyneitä koristekasveja ja harvinaisia tulokkaita.[5]

Muita tyräkkilajeja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. Integrated Taxonomic Information System (ITIS): Euphorbia (TSN 28032) itis.gov. Viitattu 15.3.2020. (englanniksi)
  2. Roe, F. J. C. & Pierce, Winifred E. H.: Tumor Promotion by Euphorbia Latices. Cancer Research, 1961, 21. vsk, s. 338–346. Artikkelin verkkoversio. (pdf) Viitattu 23.7.2009. (englanniksi)
  3. Health Care – A Living Fence That Might Be Deadly? (The following is based on a note in the October-December 1991 issue of Agroforestry Today, which in turn is based on an article in The Economist (July 6, 1991 pp 86-87) and The Lancet (May 30, 1987 pp 1257-58).) Echotech.org. Arkistoitu 6.3.2008. Viitattu 15.3.2020. (englanniksi)
  4. Jovero, Satu & Allén, Anna & Christenhusz, Maarten: Kaisaniemen – kasvihuoneet taustamateriaali oppaiden käyttöön (pdf) (43–44) Luonnontieteellinen keskusmuseo. Arkistoitu 15.10.2017. Viitattu 15.3.2020.
  5. Mossberg, B. & Stenberg, L.: Suuri Pohjolan kasvio, s. 376–379. Suomentanut Vuokko, S. & Väre, H. Tammi, 2005. ISBN 951-31-2924-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]