Turpoonjoen valuma-alue
Turpoonjoen valuma-alue (vesistöaluetunnus 35.99) on Kokemäenjoen vesistön (35) Loimijoen valuma-alueessa (35.9) sijaitseva toisen jakovaiheen valuma-alue, jonka pinta-ala on 238 neliökilometriä. Valuma-alueen laskujoki on Turpoonjoki, joka alkaa Liesjärvestä ja laskee Kuivajärveen. Valuma-alueeseen kuuluu yli 60 järveä tai lampea.[1]
Valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vesistöjako
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Turpoonjoen valuma-alue voidaan jakaa pienempiin kolmannen jakovaiheen alueisiin ja valuma-alueisiin. Luettelossa jakoalueen alapuolella oikealle päin sisentäminen tarkoittaa, että kyseinen jakoalue laskee yläpuoliseen jakoalueeseen. Samalla tavalla sisennetyt laskevat kaikki yläpuoliseen jakoalueeseen.
- Turpoonjoen alue (35.981)
- Ilmetynjoen valuma-alue (35.984)
- Liesjärven alue (35.982)
- Kauhaojan valuma-alue (35.985)
- Mustajoen valuma-alue (35.986)
- Salkolanjärven valuma-alue (35.983)
- Tapolan–Kyynärän valuma-alue (35.987)
Pääuoma
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Turpoonjoen valuma-alueen pinta-ala on 233 neliökilometriä. Valuma-alueen pääuoma on alajuoksulla Turpoonjoki, jonka pituus on 10,4 kilometriä. Joki alkaa Liesijärvestä, johon laskee monia jokia ja ojia. Yleensä valuma-alueen pääuomaan valitaan se jokihaara, jonka virtaama on suurin. Turpoonjoen valuma-alueen virtaamatietoja ei ole käytettävissä, joten niiden asemasta katsotaan valuma-alueen pinta-aloja. Liesijärveen laskevista kolmesta suurimmasta joesta tunnetaan niiden valuma-alueet: Kauhaoja (14 neliökilometriä), Mustijoki (18 neliökilometriä) ja Välijoki (31 neliökilometriä), joka on Tapolan–Kyynärän valuma-alueen laskujoki. Pääuomaan luetaan tämän vuoksi Välijoki, joka alkaa Tapolanjärvestä. Suurin laskujoki on Ruostejärven Myllylahdesta alkava Ruostejoki. Pääuomaan voidaan lukea vielä lyhyt Perhonjärvestä alkava suo-oja. Näiden osuuksien yhteispituudeksi tulee viranomaistietoja ja karttamittauksien avulla 28,9 kilometriä. Tulos tulee pyöristää ylöspäin, joten tulokseksi voidaan ilmoittaa yli 30 kilometriä.[1][2][3]
Valuma-alueen kuvailua
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ilmetynjoen valuma-alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Ilmetynjoen valuma-alue
Ilmetynjoki yhtyy Turpponjokeen 1,8 kilometriä sen suistosta. Se on 13 kilometriä pitkä joki, jonka lähdejärvi on Pääjärvi. Joen valuma-alueen pinta-ala on 58 km² ja siinä sijaitsee yli 30 järveä tai lampea.[2][3]
Turpoonjoen alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Turpoonjoen alue käsittää sen valuma-alueen osan joka ei sisällä Liesjärven keräämää aluetta eikä Ilmetynjoen valuma-aluetta. Alue on käytännössä sitä valuma-alueen osaa, joka valuu suoraan Turpoonjoen uomaan. Sen pinta-ala on 50 km² ja siihen kuuluu yli 13 järveä tai lampea.
Turpoonjoen alueen itäpuolella sijaitsee laaja Pernummen hiekkamuodostuma, jonka länsireunaa reunustaa Karjuharju ja sen kaakkoon ulottuva matala jatke. Harjun vieressä tai jatkeen tuntumassa sijaitsee muutama lampi tai järvi, jotka kuuluvat Turpoonjoen alueeseen. Näitä ovat Heinälammi, Iililammi, Lehmälammi, Mustikkalammi, Mäyrälammi, Pesälammi, Rajalammi ja Vehkalammi. Joen uoman länsipuolella maasto on soistunutta morenimaastoa, jonka geologiset ominaisuudet ovat täysin erilaiset. Siellä sijaitsevat muun muassa Kaksvetinen, Kupittaanlammi, Peukalolammi, Porraslammi ja Tittilammi. Liesjärven kansallispuisto ulottuu tälle alueelle ja Kaksvetinen, Peukalolammi ja Tittilammi kuuluvat siihen.
Liesjärven alue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Liesjärveen laskee useaan uomaa myöten järvien vesiä. Suoraan tai toisen järvern kautta laskevat järvet luetaan kuuluvaksi järven alueeseen. Tällaisia järviä ovat seuraavat järvet. Karkauslammin ja Pukalinlammin vedet laskevat järveen yhteistä laskuojaa myöten. Samoin tekevät Herttuanjärvi, Likolammi, Kakarilammi, Lintumaanjärvi ja Levoniemenjärvi, jotka laskevat yhteistä Rasinjokea myöten. Kirkkolammi, Pikkulammi ja Tartlammi ovat Lehesjoen valuma-alueella. Lahnalammi laskee Liesjärveen Tukkilahteen, Kanteluslammi ja Pikku Katavalammi Hiiliniemenselän pohjoisosaan.
Salkolanjärvi laski 1800-luvulla vielä viereiseen Lehesjokeen, mutta saha kaivautti uuden uoman Taipaleen poikki. Siitä lähtien sillä on ollut oma valuma-alueensa, johon kuuluvat Hullulammi, Mustalammi ja Salkolanjärvi.
Kauhaoja laskee Honkalahteen, joka sijaitsee Juuriniemenselän koilliskulmassa. Oja valuma-alueen pinta-ala on 14 km² ja sen pääjärvi on Kauhajärvi, johon laskee Mätäslammi. Heinissuonlammin ja Väärälammin laskuojat yhtyvät Kauhaojaan alempana.
Mustijoen valuma-alueen pinta-ala on 18 km² ja sen uomaa voi seurata Isojärven korkeudelle saakka. Matkallaan se virtaa Myllylammin ja Haukilammin läpi. Isojärveen laskevat Hepolammin ja Riihilammin laskuojat. Nämä lammet sijaitsevat vedenjakajalla. Pieni Tervalammi laskee vielä Hepolammiin. Pääuomaan yhtyvät alempana Uudenkylänlammin, Riihilammin ja Metsälammin laskuojat.
Tapolan - Kyynärän valuma-alueen (pinta-ala 31 km²) laskujokena on Välijoki, joka on samalla pääjärven Tapolanjärven laskujoki. Tapolanjärven itäpuolelle laskee Hangaslamminoja, joka on Hangaslammin ja Iso Katavalammin laskuoja. Tapolanjärven pohjoispäähän laskee Ruostejoki, jonka pääjärvi on Ruostejärvi. Siihen laskee Perhonjärvi vetensä ja Leppilammi sijaitsee sen vieressä harjun erottamana. Ruostejoen viereen laskee Lamminoja, jota myöten laskevat Hiisilänlammi ja Vahaksenjärvi.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b Turpoonjoki, Tammela (sijainti maastokartalla) Karttapaikka. Helsinki: Maanmittauslaitos. Viitattu 17.4.2019.
- ↑ a b Ympäristö- ja paikkatietopalvelu Syke (edellyttää rekisteröitymisen) Helsinki: Suomen Ympäristökeskus. Viitattu 8.7.2022.
- ↑ a b Valuma-alueen rajaustyökalu, Suomen ympäristökeskus & Maanmittauslaitos, Viitattu ja katsottu 8.7.2022