Transpoosi
Lineaarialgebrassa matriisin transpoosi on matriisi, joka saadaan kun alkuperäisen matriisin rivit muutetaan sarakkeiksi ja päinvastoin. Neliömatriisin transpoosi saadaan peilaamalla alkiot päälävistäjän suhteen. Matriisin A transpoosia merkitään Atr, tA, A′ tai AT.[1]
Muodollisesti m×n-matriisin A transpoosi on n×m-matriisi AT, jolle AT[i, j] = A[j, i] kaikilla 1 ≤ i ≤ n ja 1 ≤ j ≤ m.
Esimerkiksi
Ominaisuuksia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kaikille m×n-matriiseille A ja B ja kaikille skalaareille c pätee (A B)T = AT BT ja (c A)T = c (AT). Tämän perusteella transpoosi on lineaarikuvaus m×n-matriisien joukosta n×m-matriisien joukkoon.
Transpoosi on itsensä käänteiskuvaus eli (AT)T = A.
Jos A on m×n-matriisi ja B on n×k-matriisi, on (AB)T = (BT)(AT). Huomaa, että tulon tekijöiden järjestys vaihtuu. Tästä voidaan päätellä, että neliömatriisi A on kääntyvä vain, jos AT on kääntyvä. Tällöin on (A−1)T = (AT)−1.
Kahden (pysty)vektorin a ja b pistetulo voidaan laskea matriisitulona
missä oikealla puolella oleva tulo on tavallinen matriisien kertolasku.
Jos A on mielivaltainen reaalikertoiminen m×n-matriisi, on ATA positiivisesti semidefiniitti matriisi.
Jos A on n×n-matriisi jossain kunnassa, on A similaarinen transpoosinsa AT kanssa.
Lisää määritelmiä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jos neliömatriisi A on itsensä transpoosi, A:ta sanotaan symmetriseksi. Siis A on symmetrinen vain, jos
Ortogonaalinen matriisi on matriisi A, jolle A-1=AT.
Jos neliömatriisille A pätee AT=-A, sanotaan A:ta vinosymmetriseksi.
Kompleksikertomisen matriisin A konjugaattinen transpoosi A* saadaan kun A transponoidaan ja sen jälkeen jokaisesta alkiosta otetaan kompleksikonjugaatti.
Lineaarikuvausten transpoosi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jos f: V⊟W on vektoriavaruuksien välinen lineaarinen operaattori duaaliavaruuksinaan W* ja V*, on f:n transpoosi määritelmän mukaan lineaarikuvaus tf : W*⊟V*, jolle
- kaikilla W*.
Jos matriisi A on kahden kannan välinen lineaarikuvaus, on matriisi AT kahden duaaliavaruuden kannan välinen lineaarikuvaus.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Thompson, Jan & Martinsson, Thomas: Matematiikan käsikirja, s. 391. Helsinki: Tammi, 1994. ISBN 951-31-0471-0
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pitkäranta, Juhani: Calculus Fennicus – TKK:n 1. lukuvuoden laaja matematiikka (2000–2013) (pdf) Helsinki: Avoimet oppimateriaalit ry. ISBN 978-952-7010-12-9 ISBN 978-952-7010-6 (pdf).