Tr1

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee höyryveturia. Muita merkityksiä on täsmennyssivulla.
Tr1
Veturi numero 1088 Akaassa Toijalan ABC-asemalla.
Veturi numero 1088 Akaassa Toijalan ABC-asemalla.
Perustiedot
Tyyppi Höyryveturi
Liikennöitsijä Valtionrautatiet
Valmistaja Lokomo, Tampella, Jung
Lukumäärä 67
Valmistusvuodet 19401957
Romutettu 47
Numerointi 1030–1096
Lempinimi Risto
Tekniset tiedot
Huippunopeus 80 km/h
Paino 157 t
Pituus 22 250 mm
Leveys 3 140 mm
Korkeus 4 650 mm
Pyörästö 2-8-2
Pyörän halkaisija 1 600 mm (vetopyörät)
Moottorin teho 1600 hv

Tr1 (ennen 1942 R1) eli Risto on Valtionrautateiden käytössä ollut tavaraliikenteeseen tarkoitettu raskas höyryveturi. Nimensä se on saanut presidentti Risto Rytistä, jonka presidenttikaudella veturit otettiin käyttöön.

Valmistus ja käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vetureita rakennettiin 67 kappaletta vuosina 19401957 kolmessa veturitehtaassa: Tampellassa, Lokomossa sekä saksalaisessa Jungissa. Tavarajunaveturi Risto on saman aikakauden tuote kuin pikajunaveturi Ukko-Pekka, ja ne ovatkin lähes samannäköisiä ulkonäöltään. Tr1-vetureita on säilynyt useita, mutta yhtäkään ei ole tällä hetkellä ajokunnossa. Parhaiten veturit erottaa toisistaan vetopyörien koosta ja lukumäärästä: Ukko-Pekoissa on kolme huomattavan kookasta vetopyöräparia halkaisijaltaan 1,9 metriä, kun taas Ristoissa on vetopyöräpareja neljä, halkaisijaltaan 1,6 metriä. Useammalle pyöräparille saatiin enemmän painoa tavaravaunujen vetämiseksi, vaikka nopeus samalla aleni. Riston teli oli yksiakselinen, hiekoitusputkia pyörille oli neljä.

Neljä viimeistä Tr1-veturia varustettiin rullalaakerein. Näitä Rulla-Ristoja pidettiin lajinsa parhaina. Tr1 1096 vuodelta 1957 oli viimeinen VR:lle valmistettu höyryveturi.

Tr1-veturit poistettiin liikenteestä 1970-luvun alussa, kun vetokalusto vaihdettiin dieselkäyttöisiin.

Teknisiä tietoja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Riston tekniset tiedot ovat seuraavat:

  • pituus 22,25 m
  • leveys 3,14 m
  • korkeus 4,65 m
  • höyrykattilan työpaine 15 kg/cm2
  • polttoainevaunun (tenderin) hiilitila 9 tonnia tai halkoja 16 m3
  • vesitila 27 m3
  • teho n. 1600 hv
  • paino työkunnossa 157 tonnia (vesi- ja hiilivarasto täynnä)
  • suurin sallittu nopeus 80 km/h

Säilyneet Tr1-veturit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Veturi # Valmistaja Valmistettu Valm. # Sijoitettu Muuta
1030 Tampella 1940 500 Haapamäki, Keuruu
1033 Tampella 1941 503 Suomen Rautatiemuseo, Hyvinkää (28.9.1996–) Museoajoja: 1991–1994.
1037 Tampella 1942 505 Kurikka (2004–) Elokuvassa "Ratavartijan kaunis Inkeri"
1047 Tampella 1951 804 Lahti (12.1990–9.2020), Lohja (9.2020–)[1]
1051 Tampella 1954 938 Kouvola, veturitalli Varaosien luovuttaja, odottaa romutusta.
1055 Lokomo 1953 167 Haapamäki, Keuruu
1057 Lokomo 1953 169 Haapamäki, Keuruu (28.9.1994–) Näyttäytyy elokuvassa Pekka ja Pätkä lumimiehen jäljillä.
1060 Lokomo 1954 172 Fengate, Weeting, Englanti (4.11.2015[2]–)
1067 Jung 1953 11777 Haapamäki, Keuruu (28.9.1994–)
1071 Jung 1953 11781 Haapamäki, Keuruu (28.9.1994–)
1074 Jung 1953 11784 Munsala, Uusikaarlepyy (9.2008–)
1077 Jung 1953 11787 Englanti (1990–) Esiintyy elokuvassa Kotka on laskeutunut[3]
1082 Lokomo 1955 467 Haapamäki, Keuruu Museoajoja: 1981–1991.
1087 Lokomo 1955 472 Haapamäki, Keuruu
1088 Lokomo 1956 473 Akaa, ABC-liikenneaseman pihalla
1092 Tampella 1956 953 Haapamäki, Keuruu
1093 Tampella 1957 969 Haapamäki, Keuruu
1094 Tampella 1957 970 Haapamäki, Keuruu
1095 Tampella 1957 971 Haapamäki, Keuruu
1096 Tampella 1957 972 VR Hyvinkään konepaja (7.11.1997–)

Kunnostettavana käyttökuntoiseksi.[4]

Yhden parhaiten säilyneen Tr1:n, 1074:n, siirtämistä Jyväskylästä Rovaniemelle turistikäyttöön suunniteltiin. Lopulta veturin osti Uudenkaarlepyyn Munsalassa toimivan RM-Trucks Oy:n omistaja Håkan Westerlund. Veturin siirtäminen Jyväskylästä Uuteenkaarlepyyhyn aloitettiin 17. syyskuuta 2008. Tr1 1051 on siirretty Haapamäeltä Kouvolaan 4.12.2017 varaosalähteeksi ja romutettavaksi.

Haapamäen höyryveturipuistossa sijaitsevista Tr1-vetureista yksi on purettu ja toista on alettu purkaa. VR:n mukaan tämä tehtiin ilman vetureiden omistajan VR:n lupaa. Höyryveturipuiston yrittäjien mukaan he romuttivat kalustoa, jonka he itse omistavat. Poliisi tutkii tapausta törkeänä kavalluksena. [5]

  1. Tasoristeys 3/2020 Resiina-lehti. Viitattu 30.11.2020.
  2. Fitchett, Andrew: Finnish Cold War relic steam engine finds new home on Norfolk farm after 25 years in wilderness Eastern Daily Press. 5.11.2015. Archant Community Media Ltd. Arkistoitu 5.10.2016. Viitattu 3.10.2016. (englanniksi)
  3. https://www.is.fi/kotimaa/art-2000004881681.html
  4. Tasoristeys 2/2020 Resiina-lehti. Viitattu 30.11.2020.
  5. Akseli Vanhala: Poliisi epäilee: Höyryveturit joutuivat törkeän rikoksen uhreiksi Ilta-Sanomat. 20.10.2024. Viitattu 20.10.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]